Alueellistaminen

Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Nykymuotoinen alueellistaminen aloitettiin vuoden 2000 lopulla. Se perustuu lakiin (362/2002) ja valtioneuvoston asetukseen (567/2002, muutettu 201/2006, 349/2008 ja 350/2011) valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Valtion toimintojen alueellistamisen koordinoinnista, seurannasta ja kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö.

Alueellistamisen tavoitteet

Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa. Tavoitteena on

  • turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin
  • edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä
  • tukea työllisyyttä maan eri osissa.

Alueellistamisen valmistelu ja päätöksenteko

Alueellistamisasetuksen mukaisesti asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, kun:

  • perustetaan uusi yksikkö tai toiminto
  • laajennetaan olemassa olevaa toimintaa olennaisesti
  • organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen.

Alueellistamisasioita valmistelee alueellistamisen koordinaatioryhmä. Koordinaatioryhmän asettaa valtiovarainministeriö aina hallituksen toimikaudeksi.

Välittömästi, kun jokin ministeriö tai sen alainen viranomainen on päättänyt ryhtyä valmistelemaan jotakin yllä mainituista toimenpiteistä, tulee ministeriön ilmoittaa asian vireille tulosta alueellistamisen koordinaatioryhmälle. Ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella.

Sijoittamismahdollisuuksien selvittämiseksi ministeriön tulee tämän jälkeen laatia sijoittamisselvitys. Toimivalta sijoittamisselvityksen perusteella tehtävässä yksittäisessä sijoittamispäätöksessä kuuluu asianomaiselle ministeriölle, mutta ennen päätöksentekoa ministeriön tulee saada alueellistamisen koordinaatioryhmän lausunto sijoittamisselvityksen mukaisesta sijoituspaikkaehdotuksesta.

Linjaukset asioiden käsittelemisestä alueellistamisen koordinaatioryhmässä

Alueellistamisen koordinaatioryhmä on toimittanut ministeriöille 14.3.2016 oheisen muistion liitteineen ohjeistamaan lain ja asetuksen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta (362/2002 ja 567/2002) mukaisesti valmisteltavien asioiden käsittelyä alueellistamisen koordinaatioryhmässä. Muistio liitteineen on käsitelty ja hyväksytty alueellistamisen koordinaatioryhmän kokouksessa 9.3.2016.

Alueellistamisen koordinaatioryhmän kokousaikoja syksy 2021

  • 27.10.2021

  • 24.11.2021

  • 22.12.2021

Alueellistamisen koordinaatioryhmän listalle käsiteltäväksi otetaan asiat, joita koskeva lausuntopyyntö ja liitemateriaali on kokonaisuudessaan toimitettu lausuntoa pyytävästä ministeriöstä koordinaatioryhmän sihteerille vähintään seitsemää täyttä työpäivää ennen koordinaatioryhmän kokouspäivämäärää.

Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annettu laki tulee voimaan vuoden 2022 alusta

Tasavallan presidentti vahvisti 15.7.2021 lain valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista. Laki toteuttaa alueellistamislainsäädännön uudistamista koskevaa hallitusohjelman linjausta ja sen taustalla on vuonna 2020 julkaistu valtion alueellisen läsnäolon strategia. Laki tulee voimaan 1.1.2022. 

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa valtion alueellisen läsnäolon suunnitelmallisuutta ja kokonaisuuden koordinaatiota koko maan kattavasti. Koordinaatio laajenee koskemaan valtion toimipisteverkoston lisäksi valtion palveluiden saatavuutta. Nykyisestä yksittäisten yksiköiden sijoittamisiin tai lakkauttamisiin keskittyvästä alueellistamisprosessista luovutaan ja nykyinen alueellistamislainsäädäntö kumotaan.
 

Lain keskeinen sisältö

Laissa säädetään yleiset tavoitteet, jotka on otettava huomioon palveluiden saatavuuden järjestämistä sekä valtion yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevia päätöksiä tehtäessä. Lain tavoitteena on, että valtion tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja palvelun saatavuus vastaa eri asioinnin keinoja käyttäen eri asiakasryhmien palvelutarpeeseen perusoikeudet turvaavalla tavalla. Tavoitteet on otettava huomioon palvelukanavasta riippumatta ja ne koskevat käyntiasiointi-, puhelin- ja sähköisten palvelujen järjestämistä Lisäksi elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana tulee vahvistaa maan eri osissa. Läsnäoloa tarkastellaan jatkossa koko maan kattavasti. Nykyisestä pääkaupunkiseudun ja muun maan vertailusta luovutaan. 

Muutos edellyttää nykyistä vahvempaa ja pitkäjänteisempää valtioneuvostotasoista poikkihallinnollista suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. Laki edellyttääkin laatimaan hallituskauden ajaksi valtakunnallisen alueellisen läsnäolon suunnitelman. Tarkoitus on säännönmukaisesti luoda hallinnonalarajat ylittävä kokonaiskuva valtion palveluiden saatavuuden ja yksikköjen sijoittumisen tilasta sekä tavoitellusta kehityksestä ja ohjata lain soveltamisalaan kuuluvia valtion viranomaisia niille kuuluvassa päätöksenteossa. Suunnittelun ja seurannan yhteensovittamisen tueksi valtiovarainministeriö asettaa valtioneuvoston toimikaudeksi Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen yhteistyöryhmän. Nykyisen Alueellistamisen koordinaatioryhmän toiminta lakkaa. 

Laki myös edellyttää viranomaisia arvioimaan ennakolta yksiköiden ja toimintojen sijoittamista ja yksiköissä annettavan palvelun saatavuutta koskevien päätösten vaikutukset suhteessa laissa ja valtakunnallisessa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Lain tavoitteiden toimeenpanemiseksi lakiin sisältyvät edelleen nykyisen kaltaiset yksiköiden sijoittamiseen liittyvät päätöksentekovaltuudet. Ministeriöille on edelleen oikeus pidättää itselleen toimialaansa kuuluvan viranomaisen yksiköiden ja toimintojen sijoittumista koskeva päätösvalta. Lisäksi laissa selkeytetään ohjaustoimivaltaa valtion palveluiden saatavuuteen liittyen. Ministeriö voi poikkeustapauksissa käyttää pidättämistoimivaltaansa myös viraston yksiköissä annettavan palvelun laajuutta, aukioloa tai muuta palvelun saatavuutta koskevassa asiassa.
 

Toimeenpanon valmistelu

Lain tullessa voimaan kesken hallituskauden, valtakunnallinen alueellisen läsnäolon suunnitelma valmistellaan osana laajempaa poikkihallinnollista hanketta, jossa valmistellaan hallituksen puoliväli- ja kehysriihen mukaisesti linjaukset monipaikkaisuuteen ja valtion alueelliseen läsnäoloon liittyen. Linjaukset vahvistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä, joka tehdään vuoden 2022 alussa.

Jatkossa valtakunnallisen suunnitelma on tarkoitus laatia kunkin hallituskauden alussa ja sovittaa se ajallisesti yhteen julkisentalouden suunnitelman kanssa.
 

Strategiahanke alueellistamisen uudistamiseksi

Alueellistamisen uudistaminen perustuu hallitusohjelman mukaiseen strategiatyöhön alueellistamisen uudistamisesta. Valtiovarainministeriö asetti 25.10.2019 alueellistamisen uudistamisen strategiahankkeen, jonka tavoitteena oli laatia strategiset linjaukset siitä, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan 2020-luvulla. Hankkeessa selvitettiin myös, mitä alueellistamisen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden muutoksia tämä edellyttää.

Strategiatyön lähtökohtana oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että valtion työtehtäviä organisoidaan monipaikkaisesti ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Alueellistamisen uudistamisen strategia luovutettiin kuntaministeri Sirpa Paaterolle 22.4.2020. Strategiassa esitetään, että valtion läsnäolo alueilla perustuu vastaisuudessa entistä vahvemmin palvelujen ja viranomaisten tehtävien järjestämisen tarpeeseen.

Strategiatyön pohjalta käynnistettiin alueellistamislainsäädännön uudistaminen.

Strategia alueellistamisen uudistamisesta

Valtion alueellinen läsnäolo 2020

Regional närvaro 2020

Taustamuistio valtion alueellisesta läsnäolosta 2020

Strategiatyön aineistot

Strategiatyötä tehtiin laajasti sidosryhmiä osallistaen.

Alueellistamisen uudistaminen – valtakunnallinen tilaisuus 13.3.2020

Tilaisuuden esitysaineisto

Korkeakouluharjoittelijoiden ajatushautomo 5.3.2020

Kooste ajatushautomosta

Alueellistamisen strategian tietopohjat

Tilastotietopohjaa työn tueksi on tuottanut MDI. Maakuntakohtainen tietopohja on koottu viiteen kokonaisuuteen. Tietopohjassa on kokonaisvaltainen tilannekuva kunkin alueen toimintaympäristöstä, alueiden välisistä ja sisäistä kehityseroista sekä näiden tuottamista haasteista ja mahdollisuuksista.

Yhteystiedot

Mikko Saarinen, neuvotteleva virkamies 
valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto, Rakennepolitiikkayksikkö 0295530047  


Janne Öberg, hallitusneuvos 
valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto, Rakennepolitiikkayksikkö 0295530473