Valtion alueellinen läsnäolo
Lainsäädäntö ja valtion palveluiden poikkihallinnollinen suunnittelu
Laki valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista (ns. palvelulaki) tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Laissa säädetään valtion palveluiden saatavuuden järjestämistä sekä valtion yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevista yleisistä tavoitteista, niitä koskevasta valtakunnallisesta suunnittelusta ja yhteensovittamisesta sekä päätöksenteosta. Palvelulaki korvasi aiemman alueellistamislainsäädännön.
Valtion palveluiden saatavuus tulee palvelulain mukaan järjestää siten, että valtion tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja palvelun saatavuus eri asiakasryhmien palvelutarpeeseen perusoikeudet turvaavalla tavalla. Lisäksi palveluiden saatavuuden sekä yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevien päätösten ja suunnitelmien tulee vahvistaa elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana maan eri osissa.
Palvelulain mukaan valtioneuvoston tulee laatia toimikautensa ajaksi valtakunnallinen suunnitelma edellä tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelma tulee palvelulain mukaan sovittaa yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa ja valtioneuvoston tulee seurata suunnitelman toteutumista sekä arvioida ja tarkistaa suunnitelmaa tarvittaessa.
Suunnitelman tulee palvelulain mukaan perustua hallinnonalarajat ylittävälle kokonaiskuvalle valtion palveluiden tarpeen ja saatavuuden sekä yksiköiden ja toimintojen sijoittumisen tilasta.
Kokonaiskuvan ja suunnitelman laatimista koordinoi valtiovarainministeriö ja niitä valmistelemaan asetetaan hallituskaudeksi poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä.
Lisäksi palvelulaki edellyttää viranomaisia arvioimaan ennakolta yksiköiden ja toimintojen sijoittamista ja yksiköissä annettavan palvelun saatavuutta koskevien päätösten vaikutukset suhteessa laissa ja valtakunnallisessa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
Palvelulain mukaan ministeriöllä on oikeus pidättää toimialaansa kuuluvan viranomaisen yksiköiden ja toimintojen sijoittumista koskeva päätösvalta. Ministeriö voi myös poikkeustapauksissa käyttää pidättämistoimivaltaansa myös viraston yksiköissä annettavan palvelun laajuutta, aukioloa tai muuta palvelun saatavuutta koskevassa asiassa.
Palvelulaki on yleislaki. Sen mukaisesta sääntelystä voidaan poiketa erityislailla.
Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen valtakunnallinen suunnitelma 2024-2027
Pääministeri Petteri Orpon hallituskauden suunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston päätöksenä 27.3.2024. Kuluvan hallituskauden suunnitelma on järjestyksessä toinen palvelulaissa tarkoitettu suunnitelma. Nykyistä edeltävällä hallituskaudella hyväksyttiin ensimmäinen palvelulain mukainen suunnitelma hallituskauden jälkipuoliskoksi.
Kuluvan hallituskauden suunnitelma turvaa yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa. Vaikka digitaaliset palvelut korostuvat ensisijaisina ja hallinnossa asioivien eniten toivomana asiointitapana, jatkossakin on mahdollisuus asioida esimerkiksi paperimuotoisin asiakirjoin ja käyttäen perinteisiä asiointikanavia kuten käyntiasiointia ja puhelinasiointia. Myös digiasiointiin valtuuttaminen ja etäpalvelu ovat mahdollisia.
Suunnitelman mukaan valtion palveluiden saatavuus turvataan kattavin ja helppokäyttöisin digitaalisin palveluin, joita käyntiasiointi ja puhelinasiointi täydentävät. Valtionhallinto toimittaa viranomaisviestit ja tiedoksiannot ensisijaisesti digitaalisesti niille kansalaisille, joille digiviestintä on mahdollista. Kansalaisten ajasta ja paikasta riippumattomat asiointimahdollisuudet lisääntyvät, hallinnon tuottavuus kasvaa ja hiilijalanjälki pienenee. Samalla huolehditaan siitä, että vaihtoehtoisia viestintäkanavia on tarjolla heille, jotka eivät pysty käyttämään digipalveluita.
Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien digitaalista turvallisuutta parannetaan, ja julkisen hallinnon digitalisaation esteitä vähennetään.
Valtion yksiköiden ja toimintojen sijoittamisen osalta valtion virastot tarkastelevat tuottavuusohjelman toimeenpanon yhteydessä toimipisteverkkoaan ja ryhtyvät tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin. Tarkastelussa otetaan huomioon asiakastarpeet, toimipisteen henkilöstömäärä ja mahdollisuudet tehdä toiminnan järjestämisessä yhteistyötä muiden valtion viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.
Valtion käyntiasiointia kootaan yhteisiin palvelupisteisiin siten, että vuoteen 2030 mennessä väestöllä on pääsääntöisesti enintään tunnin etäisyys yhteisiin palvelupisteisiin tieverkkoa pitkin. Yhteisissä palvelupisteissä tarjotaan mahdollisimman laajasti myös Kelan, kuntien ja soveltuvia hyvinvointialueiden palveluja.
Valtion toimistotiloja kootaan yhteisiin työympäristöihin toimitilastrategian mukaisesti.
Valtion toimipaikkojen sijoittamista koskevaa sääntelyä vähennetään joustavan asiakaspalvelun ja toimitilaverkon ketteryyden lisäämiseksi.
Suunnitelman mukaisiin strategisiin tavoitteisiin liittyy avaintuloksia ja mittarit, joiden avulla suunnitelman toteutumista seurataan virkamiestasolla valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen yhteistyöryhmässä. Valtioneuvoston tasolla seuranta tapahtuu yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmässä. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa esimerkiksi hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä.
Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitilastrategiaksi 16.12.2021
Yhteystiedot
Elina Isoksela, lainsäädäntöneuvos
valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto, Rakennepolitiikkayksikkö Puhelin:0295530116 Sähköpostiosoite: [email protected]