Budjettiesitys tuo muutoksia tulo- ja valmisteverotukseen

Hallitus esittää talousarvioesityksen yhteydessä muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen, tupakkaveroon ja virvoitusjuomaveroon.

Muutoksia tuloverotukseen

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,1 prosentin nousuun.

Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymä- ja poistumaprosentteja. Muutoksen arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 489 miljoonalla eurolla.

Indeksitarkistuksen lisäksi ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 200 miljoonalla eurolla siten, että kevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä 66 miljoonalla eurolla, työtulovähennystä 99 miljoonalla sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä yhteensä 35 miljoonalla eurolla.

Niin kutsuttua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun, minkä arvioidaan lisäävän verotuloja noin 109 miljoonalla eurolla.

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2020

Taulukko pdf-muodossa

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 305 eurosta 3 540 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 540 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 7 600 euron ja eläketuloa saavalla noin 11 600 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuu päivärahatulon saajalla noin 23 200 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 29 600 euron ja eläketulon saajalla noin 24 400 euron vuosituloille.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 630 eurosta 1 770 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,72 prosentista 1,84 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 129 800 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. Vähennyksen kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 12,2 prosentista 12,5 prosenttiin.

Eläketulovähennyksiä muutetaan

Valtionverotuksen eläketulovähennystä ehdotetaan alennettavaksi muuttamalla täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,867:stä 3,726:een. Vähennyksen täyden määrän arvioidaan olevan ensi vuonna 11 540 euroa.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan muuttamalla täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,395:stä 1,346:een. Vähennyksen täyden määrän arvioidaan olevan ensi vuonna 9 230 euroa.

Kotitalousvähennystä kavennetaan

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ehdotetaan alennettavaksi 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja noin 92 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain

Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain siten, että koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen vähennysoikeus poistuu kokonaan. Muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja ensi vuonna noin 26 miljoonaa euroa.

Työnantajan maksamien muuttokustannuksien veronalaista osuutta huojennetaan

Työvoiman liikkuvuutta edistetään säätämällä puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaaksi. Nykyisin työnantajan maksamat muuttokustannukset katsotaan pääsääntöisesti työntekijälle kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Uudistuksen tavoitteena on osaltaan helpottaa toisella paikkakunnalla sijaitsevan työpaikan vastaanottamista. Säännös koskee Suomen sisäisiä muuttoja ja muuttoja ulkomailta Suomeen.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotusta koskeva laki pysyväksi

Hallitusohjelman mukaisesti erityissäännökset ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta säädetään pysyviksi, jotta edistetään erityistä asiantuntemusta omaavien avainhenkilöiden tuloa Suomeen. Lähdeveroprosentti alennetaan 35 prosentista 32:een. Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Annala puh. 02955 30318, timo.annala(at)vm.fi

Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)vm.fi

Tupakkaveroa korotetaan

Tupakkaveron korotus olisi keskimäärin 14 prosenttia. Korotus koskisi savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta.

Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukerasia kallistuisi noin 95 senttiä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen puh. 02955 30577, jenni.oksanen(at)vm.fi

Virvoitusjuomaveroa korotetaan

Virvoitusjuomaveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta painottuu sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan 27 sentistä 32 senttiin litralta valmista juomaa ja muiden virvoitusjuomien 12 sentistä 13 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden veroa korotetaan 1,72 eurosta 2,04 euroon kilogrammalta ja muiden juomajauheiden vero 1,04 eurosta 1,13 euroon. Samalla korotetaan tietyistä vain vähän alkoholia sisältävistä juomista kannettavan veron määrä 32 senttiin litralta tai 11,40 senttiin senttilitralta etyylialkoholia.

Sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihintojen arvioidaan nousevan keskimäärin noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien noin prosentin.

Virvoitusjuomien verosta vapautetun pientuotannon rajaa ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 50 000 litrasta 70 000 litraan. Juomapakkausveroon ehdotetaan vastaavaa muutosta.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)vm.fi

Öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan

Öljyjätemaksun keräämisestä on tarkoitus luopua ensi vuoden alussa, koska ympäristöministeriön ja yksittäisien toimijoiden välisestä sopimusperusteisesta öljyjätehuollon järjestämisestä on siirrytty markkinaehtoisesti toimivaan öljyjätehuoltoon. Öljyjätemaksusta annettu laki kumotaan samalla tarpeettomana. Avustuksia öljyjätteen keräykseen, kuljetukseen ja varastointiin voidaan maksaa vuoden 2021 loppuun.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo puh. 02955 30248, krista.sinisalo(at)vm.fi

Esitykset julkaistaan Päätökset-sivulla.