Kuntatalousohjelma vuosille 2021–2024 on julkaistu

Valtiovarainministeriö 16.4.2020 14.25
Tiedote

Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman (JTS) kuntataloutta koskevaa arviointia. Ohjelmassa tarkastellaan myös kevään 2020 koronapandemian ja sitä seuranneiden rajoitustoimien vaikutuksia kuntatalouteen vuonna 2020. Ohjelma on laadittu vuosia 2021–2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä.

Kuntatalousohjelman painopisteenä on kuntatalouden kehitysnäkymien arviointi. Arviointia vaikeuttaa kuitenkin kevään 2020 osalta merkittävästi se, että kuntatalousohjelman valmisteluajankohtana koronapandemian ja sitä seuranneiden rajoitustoimien kestoa tai laajuutta ei tiedetä tarkasti. Kunta-alan palkkaratkaisua koskevat sopimusneuvottelut ovat myös edelleen kesken. Näin ollen ohjelmassa esitettäviin ennusteisiin sisältyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.

Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat huolestuttavan vaikeat

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston valmisteleman kuntatalouden kehitysarvion perusteella vuodesta 2020 muodostuu kuntataloudessa koronapandemian seurauksena selvästi heikompi, kuin syksyn 2019 kuntatalousohjelmassa ennustettiin. Kuntien menoja kasvattavat väestön ikääntymisestä johtuvien sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvun ja hallitusohjelman mukaisten menolisäysten lisäksi pääosin vuoteen 2020 kohdentuvat koronapandemiasta aiheutuvat lisäkustannukset.

Kuntien omat sopeutustoimet jäänevät vuonna 2020 kuntien talousarvioihin sisältyneitä suunnitelmia pienemmiksi. Koronakriisin seurauksena myös kuntien toimintatulot laskevat viime vuodesta. Yhteisvaikutuksena kuntatalouden toimintakatteen arvioidaan heikentyvän lähes 6 prosenttia.

Kuntien verotulot supistuvat voimakkaasti. Valtionosuudet kasvavat selvästi, mutta merkittävä osa valtionosuuden kasvusta vastaa joko muiden tulojen vähennystä tai kustannusten kasvua. Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta muodostuneekin 3,3 miljardia euroa negatiiviseksi vuonna 2020.

Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelman yhteydessä, että kuntatalouteen kohdennetaan tänä vuonna vähintään miljardin euron suuruinen kuntatalouden tukipaketti. Sen toimenpiteet eivät ole vielä riittävän tarkentuneita, joten niitä ei ole otettu huomioon kuntatalouden kehitysarviossa tai kuntakohtaisissa painelaskelmissa. Toimenpiteet parantavat kuntatalouden tasapainoa huomattavasti vuonna 2020.

Kuntatalous heikentyy myös lähivuosina

Kuntatalouden kehitysnäkymät näyttävät huolestuttavan vaikeilta myös lähivuosina. Kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan 2,4 prosenttiin vuonna 2021, kun koronapandemian hoitoon vaadittavat lisäpanostukset poistuvat, mutta nousevan vuosina 2022–2024 keskimäärin yli 3 prosenttia vuodessa. Samanaikaisesti kuntatalouden tulot kasvavat selvästi menoja hitaammin.

Tilannetta heikentää edelleen kuntatalouden korkea investointitaso. Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehyskaudella painelaskelman mukaan 2,8–3,4 miljardia euroa negatiivisena, ja kuntatalouden lainakannan kasvu uhkaa jatkua ripeänä.

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä myös kuntakokoryhmittäin. Ohjelmassa esitetyn painelaskelman perusteella heikkenevä toiminnan ja investointien rahavirta näkyy laskennallisen veronkorotuspaineen kasvuna valtaosassa kuntia ja kaikissa kuntakokoryhmissä.

Suurin veronkorotuspaine kohdistuu alle 5 000 asukkaan kuntiin, mutta myös suurissa kaupungeissa on lähivuosina painetta nostaa kunnallisveroprosenttia, kun koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet alentavat verotulokertymää ja toimintamenot kasvavat.

Paikallishallinnon rahoitusasematavoitetta ei voida asettaa tai arvioida

Hallitus asetti syksyllä 2019 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan niin sanotun kuntatalouden menorajoitteen. Hallitus päätti, että sen toimenpiteet saavat lisätä vuonna 2023 kuntatalouden toimintamenoja korkeintaan 520 miljoonaa euroa.

Koronapandemian leviäminen keväällä 2020 on muodostanut kansainväliseen talouteen, euroalueelle ja Suomen talouteen poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi julkisyhteisöjen rahoitusasematavoitteita ei voida asettaa eikä niiden saavuttamista arvioida luotettavalta pohjalta. Tämä koskee myös paikallishallinnolle asetettua rahoitusasematavoitetta.

Näyttää kuitenkin selvältä, että kuntataloudelle asetettu menorajoite ylittyy. Menorajoite mitoitettiin syksyllä 2019 sen hetkisen tiedon mukaisesti. Hallitusohjelmassa päätetyn vanhuspalvelulain muutoksen hoitajamitoituksen kustannusarvio on noussut huomattavasti. Myös muilta osin kuntien menorajoitteeseen tehtävien ja velvoitteiden kokonaisuuteen liittyy epävarmuutta.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan sataprosenttinen valtionosuus. Näin ollen menorajoitteen ylittyminen ei heikennä kuntatalouden rahoitusasemaa, kun valtio kantaa uusien tai laajentuvien tehtävien ja velvoitteiden täyden rahoitusvastuun. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että arviot uusien ja laajenevien tehtävien taloudellisista vaikutuksista on tehty realistisesti.

Lisätietoja:

finanssineuvos Tanja Rantanen, puh. 02955 30338, tanja.rantanen(at)vm.fi

erityisasiantuntija Jussi Lammassaari, puh. 02955 30060, jussi.lammassaari(at)vm.fi

erityisasiantuntija Jenni Jaakkola, puh. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi