Budjettiehdotus
Tilaa hyvän työllisyyskehityksen ja vahvan kasvun jatkumiselle

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotus tähtää talouskasvun jatkumiseen ja työllisyyden kohenemiseen. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla torstaina 9. elokuuta.

Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että Suomen talouden vahva kasvu on jatkumassa vielä tänä vuonna, minkä jälkeen talouskasvun arvioidaan hidastuvan. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Hallitus saa tuoreimmat ennusteluvut käyttöönsä elokuun lopun budjettiriiheen, ja ministeriö julkistaa taloudellisen katsauksen 17. syyskuuta.

Työllisyystilanne on parantunut viime kuukausina ennakoituakin nopeammin. Hallitus on jo saavuttanut tavoitteensa lisätä työllisten määrää 110 000:lla.

Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi kesäkuussa jo 71,8 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi on laskenut muutamassa kuukaudessa reilusta 8 prosentista 7,2 prosenttiin.

Budjettiehdotuksen loppusumma laskee 55,1 miljardiin euroon

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 55,1 miljardia euroa. Se on runsas miljardi euroa vähemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu.

Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu pääosin päätöksiin, joita hallitus teki huhtikuussa julkisen talouden suunnitelmassa.

Ehdotuksessa on noudatettu tiukkaa menokuria. Loppusummaa pienentävät sen lisäksi muun muassa hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet, hallituksen kärkihankkeiden päättyminen ja työttömyysturvamenojen pieneneminen. Määrärahatasoa nostavat muun muassa eläkemenojen kasvu, laki- ja sopimusperusteiset hinnankorotukset sekä päätetyt lisäpanostukset.

Budjettitalouden alijäämä pysyy 1,7 miljardissa eurossa

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä on saman verran kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Kun hallitus aloitti kautensa, budjettialijäämä vuodelta 2014 oli 6,6 miljardia euroa.

Tämän vuoden budjetin alijäämää pienentää se, että Suomen Vientiluotto Oy maksaa saamiaan jälleenrahoitusluottoja valtiolle ennenaikaisesti takaisin. Ilman näitä ennenaikaisia takaisinmaksuja tämän vuoden budjetin alijäämäksi arvioitaisiin 3,2 miljardia euroa.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 53,4 miljardia euroa, josta 45,7 miljardia euroa on verotuloja. Ministeriö arvioi kesäkuun ennusteessaan, että verotulot kasvavat noin 3 prosenttia tälle vuodelle budjetoidusta.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon. Julkisen talouden velkaantuneisuus on taittunut, ja sen odotetaan laskevan alle 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työllisyyttä ja kasvua vahvistetaan

Työttömyysturvamenojen odotetaan alenevan 308 miljoonalla eurolla, koska työllisyys kasvaa ja työttömyys alenee.

Jo toteutetuista toimista huolimatta työttömyys on yhä hyvin korkea. Työllisyyden kasvun jatkumista rajoittavat muun muassa ongelmat työvoiman saatavuudessa, joten lisätoimia tarvitaan edelleen.

Budjettiehdotus edistää yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista. Jos yrittäjän perheenjäsen on virheellisesti vakuuttanut itsensä palkansaajakassassa, hän voi jatkossa siirtää takautuvasti jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan. Tähän ehdotetaan 10 miljoonaa euroa.

Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen ehdotetaan 20 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10,3 miljoonan euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.

Kansliapäällikkötyöryhmä käy läpi toteutetut työllisyystoimet ja valmistelee hallituksen budjettiriiheen mennessä lisätoimia, jotta talous ja työllisyys jatkaisivat kasvuaan.

Osaamista tuetaan

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 miljoonan euron määräraha. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 miljoonan euron määräraha.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 miljoonan euron lisärahoituksella.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Lisä on 46,80 euroa kuukaudessa, ja se kohdistetaan pienituloisten perheiden alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille.

Turvallisuutta vahvistetaan

Ensi vuonna poliisin operatiivinen toiminta ja poliisien määrä säilytetään nykytasolla eli noin 7 200 poliisissa (ei sisällä suojelupoliisia). Ehdotus sisältää tähän tarkoitukseen 18 miljoonana euron lisärahoituksen.

Talousarvioehdotuksessa osoitetaan 10 miljoonan euron lisäraha siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon edellyttäen, että lainsäädäntöuudistus tulisi voimaan ensi vuonna. Lisäksi suojelupoliisi saa 2,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta ydintoimintansa ja toimintakykynsä varmistamiseksi.

Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 1,85 miljoonan euron lisäystä, koska ulkorajaliikenne on kasvanut ennakoitua nopeammin Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Rangaistusjärjestelmää kehitetään

Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksia tehostetaan, ja tähän kohdistetaan 1,1 miljoonaa euroa. Väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointiin sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen tarkentamiseen lisätään 670 000 euroa.

Oulussa ja Vaalassa sijaitsevien vankiloiden uudisrakennusten suunnittelu aloitetaan.

Eriarvoisuuden lieventämiseen ja terveyteen panostetaan

Eriarvoisuuden ehkäisemiseksi korotetaan vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä. Korotuksiin varataan 30 miljoonaa euroa.

Ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen panostetaan yhteensä 8 miljoonaa euroa. Tämä kohdistetaan muun muassa talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.

Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen tarkistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin, ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään.

Influenssarokoteohjelmaa kehitetään ja laajennetaan siten, että rokotusta tarjotaan jatkossa puolivuotiaista kuusivuotiaille. Rokotteiden hankintaan ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä.

Maakunta- ja sote-uudistuksen rahoituksessa otetaan huomioon aikataulumuutos

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ehdotetaan 213 miljoonan euron määrärahaa. Määrä tarkentuu, kun ministeriöt käyvät aikataulumuutoksen vaikutuksia läpi kahdenvälisissä neuvotteluissaan. Nämä määrärahat on tarkoitettu maakuntien hallinnon käynnistämiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen.

Kuntien digitalisaatiota edistetään

Kuntien peruspalveluiden valtionosuus on ensi vuonna 8,4 miljardia euroa. Valtionosuudesta kohdennetaan 40 miljoonaa euroa kuntien digitalisaation edistämiseen. Lisäksi 10 miljoonaa euroa kohdennetaan kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen.

Helsingin seudun asuntorakentamista ja kaupunkien välisiä nopeita yhteyksiä edistetään

A-Kruunu Oy:n pääomittamiseen saa käyttää 50 miljoonaa euroa Valtion asuntorahaston varoja, mikä mahdollistaa rakentamisen lisäämisen Helsingin seudulla.

Perusväylänpidon suunnittelumäärärahojen käytössä otetaan huomioon tulevat raideliikenteen investointi- ja korjaustarpeet. Helsinki–Turku-ratayhteyden suunnittelurahavarausta käytetään nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen. Lisäksi pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.

Kestävän kehityksen budjetointia laajennetaan

Suomi on ensimmäisiä maita maailmassa, joka sisällyttää kestävän kehityksen osaksi valtion talousarvioehdotusta. Työ on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Suomi on onnistunut käynnistämään prosessin, josta muut maat ovat olleet kiinnostuneita.

Tämän vuoden budjetissa aloitettua kestävän kehityksen budjetointia kehitetään ja laajennetaan ensi vuoden talousarvioesityksessä. Esitykseen tulee sisältymään kestävän kehityksen hallinnonalakohtaisten tarkastelujen lisäksi erillinen analyysi, joka keskittyy erityisesti valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopisteen määrärahakytköksiin.

Valtiovarainministeriö haluaa kehittää kestävän kehityksen budjetointia edelleen. Suomeen sopivan mallin luominen edellyttää etenemistä askel kerrallaan.

Tupakkavero kiristyy, autoverotus kevenee

Veroratkaisu valmistellaan valtiovarainministerin johdolla hallituksen budjettiriiheen mennessä. Siinä varmistetaan, ettei työn verotus kiristy. Ratkaisu toteutetaan budjetin kannalta neutraalisti. Budjettiriihen yhteydessä on tarkoitus päättää myös sijoitussäästötilien käyttöön ottamisesta.

Ensi vuonna jatketaan hallitusohjelman mukaisia asteittain voimaan tulevia muutoksia: tupakkavero kiristyy, autoverotus kevenee ja asuntolainan korkovähennys supistuu. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Työasuntovähennys uudistuu niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.

Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Soveltamisala laajenee koskemaan julkisyhteisöiltä saatuja korvauksia.

Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.

Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Lisäksi lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan: hiilidioksidiverotuksessa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaripäästöt. Muutos tehdään niin, ettei lämmityspolttoaineiden verotus keskimäärin kiristy. Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältyttäisiin.  

Veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.

Hallitus käsittelee budjettia elokuun lopussa

Valtiovarainministeri käy kahdenväliset neuvottelut talousarvioehdotuksesta ministeriöiden kanssa 15.–16. elokuuta.

Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 28.–29. elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen maanantaina 17. syyskuuta.

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Verkkolähetys tiedotustilaisuudesta
Kuvia tiedotustilaisuudesta (Flickr)

Lisätietoja:

Erityisavustaja Matias Marttinen, puh. 044 269 3113, matias.marttinen(at)vm.fi
Erityisavustaja Mikko Kortelainen puh. 050 301 8334, mikko.kortelainen(at)vm.fi