Talous vedenjakajalla

Valtiovarainministeriö 27.4.2017 16.07
Kolumni
Talous vedenjakajalla

Suomen talous kasvaa mutta julkinen talous on edelleen todella huonossa tilassa. Työllisyys ei parane riittävällä vauhdilla ja velkaantuminen ei ole loppumassa, mikäli Suomessa ei tehdä vielä paljon suurempia uudistuksia, kirjoittaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Saimme tiistaina päätökseen hallituksen puolivälitarkastelun. Sen tarkoitus oli katsoa, missä tilanteessa erityisesti Suomen talous on, miten hallituksen työ siihen vaikuttaa ja mitä lisätoimia tarvitaan, jotta Suomen hyvinvointi kestäisi.

Talouskatsaus oli perinpohjainen. Saimme myös aikaan monia erinomaisia päätöksiä. Muuan muassa tutkimukseen ja osaamiseen käytettäviä rahoja lisätään, päivähoitomaksuja alennetaan isosta ja asumistuen kasvua hillitään. Riihen päätökset eivät vielä riitä ratkaisemaan Suomen matalan työllisyyden ja velkaantuvan talouden ongelmia, mutta eteenpäin päästiin taas jonkun verran.

Omakin suhtautumiseni on kaksijakoinen. Suomen talous on kiistatta noussut taantumasta, ja tämä on erinomainen asia. Yhä useampi pääsee töihin, mistä olen erityisen iloinen. Toisaalta on ilmiselvää, että elämme koko ajan yli varojemme, eikä tämä ole loppumassa. Julkisen talouden kestävyysvaje ei riipu suhdanteista, vaan kuvaa sitä, että kansakuntana elämme yli varojemme.

Nyt täytyy olla rohkeutta olla rehellinen. On elintärkeää erottaa kaksi asiaa: Suomen talous kasvaa mutta julkinen talous on edelleen todella huonossa tilassa. Työllisyys ei parane riittävällä vauhdilla ja velkaantuminen ei ole loppumassa, mikäli Suomessa ei tehdä vielä paljon suurempia uudistuksia. Maailmalta tuleva talouskasvu voi auttaa jonkun aikaa, mutta toisaalta jossain vaiheessa tulee taas uusi taantuma, ennemmin tai myöhemmin. Päätä ei saa laittaa pensaaseen – ei vaikka olisi millaiset paineet. Päättäjät on valittu palvelemaan kaikkia suomalaisia, ei mitään muutamia eturyhmiä, joita pitää miellyttää.

Taloutemme on vedenjakajalla. Meillä on kaksi suuntaa, mihin voimme tästä luisua. Vedenjakajahan on paikka, jonka eri puolilta vesi virtaa eri suuntiin. Toisella puolella on katteeton toiveuni, jossa uskottelemme, että nyt paha uni on päättynyt, ja kaikki korjaantuu talouskasvun myötä – kasvun, jota ei välttämättä ikinä tule. Toisella puolella on toiveikkuus, jossa teemme rohkeasti ja jatkuvasti töitä sen eteen, että asiat myös oikeasti korjaantuvat. Minusta Suomea pitää kaikin voimin tuuppia tekemisen tielle. Suomi on hieno maa, ja sellaisena sen tahdomme pitää.

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen puolivälitarkastelun tuloksiin. Maailma ei tullut valmiiksi, mutta sitä tuskin kukaan odottikaan. Päätösten arvioitu työllisyysvaikutus on kuitenkin tuhansia työllisiä. Saimme myös vahvistettua muun muassa turvallisuutta, lapsiperheiden palveluja ja metsien suojelua.

10 miljardin talousohjelmasta ja siihen liittyvästä 4 miljardin säästölistasta pidettiin kiinni, vaikka pitkin matkaa on kuulunut myös voimakkaita vaatimuksia siitä, että finanssipolitiikkaa löysättäisiin. Talousasiantuntijat Nobel-voittaja Bengt Holmströmistä talouspolitiikan arviointineuvostoon ovat sitä mieltä, että hallituksen finanssipolitiikan viritys on oikea.

Työ jatkuu. Saimme käynnistettyä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun. Tämä on kauaskantoinen linjaus. Suomi tarvitsee kipeästi sosiaaliturvan päivittämisen tälle vuosituhannelle. Työ muuttuu niin nopeasti automatisaation ja globalisaation myötä. Uudistuksen huolellinen pohjustaminen seuraavalle hallitukselle on tärkeää. Tarvittavat uudistukset eivät rajoitu sosiaaliturvaan. Seuraava suurempi tilaisuus tehdä taas Suomea eteenpäin vieviä päätöksiä on syksyn budjettiriihi. Silloin päätöksenteossa ovat muun muassa verot seuraavalle kahdelle vuodelle. Tulevaisuuden rakentamista pitää jaksaa tehdä päätös päätökseltä, vuosi vuodelta. Hanskat eivät saa tipahtaa.

Petteri Orpo
Valtiovarainministeri

Ministeriö Petteri Orpo Talousnäkymät Talouspolitiikka