Valtioneuvoston kirjelmä VM/2022/123

« Valtioneuvoston yleisistunto 8.7.2022 09.40

Valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien velan ja oman pääoman perusteella yritysverotuksessa tehtävää vähennystä ja koron vähennyskelpoisuuden rajoittamista

U 58/2022

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Sirpa Paatero

Esittelijä

Hallitusneuvos Jari Salokoski, p. +35 8295530437

Asia

Direktiiviehdotus koskisi kaikkia verovelvollisia, jotka ovat yhteisöverovelvollisia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta rahoitusalan yrityksiä. Ehdotukseen sisältyy kaksi erillistä toimenpidettä, joita sovelletaan itsenäisesti: 1) oman pääoman ehtoista rahoitusta koskeva vähennys ja 2) korkovähennyksen rajoitus. Oman pääoman ehtoista rahoitusta koskeva vähennys laskettaisiin kertomalla vähennyksen peruste asiaankuuluvalla nimelliskorolla. Vähennyksen peruste olisi verovuoden lopun oman pääoman ja edellisen verovuoden lopun oman pääoman erotus, joka olisi oman pääoman vuotuinen lisäys. Vähennys voitaisiin tehdä kymmenenä verovuonna. Vastaavasti oman pääoman vuotuisen alentumisen perusteella verovelvollisen tuloon lisättäisiin vastaavalla nimelliskorolla kerrottu lisäys kymmenenä verovuonna. Jos oman pääoman alentuminen johtuisi tappiollisuudesta tai lakisääteisten velvollisuuksien täyttämisestä, ei lisäystä verotettavaan tuloon kuitenkaan tehtäisi. Korkovähennysrajoituksen kiristys koskisi kaikkia yhteisöverovelvollisia riippumatta siitä, hyötyvätkö ne ehdotetusta oman pääoman vähennyksestä. Ehdotuksen mukaan korkomenojen vähennyskelpoisuus rajattaisiin 85 prosenttiin nettokorkomenoista, jolloin vähennyskelvoton nettokorkomenojen määrä olisi 15 prosenttia. Ehdotuksen mukaan komissiolla olisi valta muuttaa nimelliskorkoon sisältyvän riskipreemion tasoa antamalla delegoituja säädöksiä. Komissio voisi käyttää tätä valtaa vain erityisolosuhteissa, kun inflaatio ja/tai talouskasvu edellyttävät riskipreemion korottamista tai alentamista ja edellyttäen, että yritysten velkojen rahoitusehtojen EU:n keskiarvo on yli kaksinkertaistunut tai puolittunut riskipreemion viimeisimmän määrittämisen jälkeen. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2023 mennessä ja säännöksiä olisi sovellettava 1. tammikuuta 2024 alkaen.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen

Vaikutukset

Direktiiviehdotukseen liittyvän vaikutusarvion mukaan muutosten tärkeimmäksi välittömäksi hyödyksi EU-alueella on arvioitu, että suuremmat yritysten oman pääoman osuudet vähentävät yritysten maksukyvyttömyysriskejä. Vaikutusarvion mukaan muutos lisäisi pääomasijoituksia EU:ssa, joten se voisi välillisesti edistää innovatiivisen teknologian kehittämistä. Tällä voisi olla merkitystä nopeasti kasvaville innovatiivisille yrityksille sekä vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle. Pk-yritysten arvioidaan hyötyvän korkeammasta nimelliskorosta, ja niiden pääsy osakemarkkinoille helpottuisi. Vaikutusarvion perusteella muutoksella odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös kilpailukykyyn, innovointiin, kasvuun ja työllisyyteen EU:ssa. Sillä myös korjataan sisämarkkinoiden hajanaisuutta poistamalla yritysten erilainen kohtelu oman pääoman ehtoista rahoitusta koskevien erilaisten kansallisten vähennysten perusteella. Lisäksi se sisältää yhdenmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi EU:ssa. Ehdotuksen vaikutusarvion mukaan ehdotuksen kustannukset aiheutuvat käytännössä yrityksille ja veroviranomaisille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten kasvusta, joiden odotetaan olevan maltillisia. Direktiiviehdotukseen sisältyvässä vaikutusarviossa ei ole maakohtaisten tietojen epävarmuuksien takia arvioitu ehdotettujen muutosten taloudellisia vaikutuksia jäsenvaltiokohtaisesti. Direktiiviehdotuksen vaikutuksista Suomen yhteisöverotuottoon ei ole mahdollista tässä vaiheessa esittää arviota. Ottaen huomioon, että oman pääoman vähennystä koskeva ehdotus olisi täysin uudenlainen elementti Suomen yritysverojärjestelmässä sekä sen ehdotetut ominaisuudet, on direktiiviehdotuksessa esitettyyn näkemykseen sen suhteellisen vähäisestä hallinnollisesta taakasta yrityksille ja veroviranomaisille syytä suhtautua varauksellisesti.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen