Valtioneuvoston kirjelmä VM/2023/161

« Valtioneuvoston yleisistunto 26.10.2023 13.00

Valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi siirtohinnoittelusta

U 63/2023

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Riikka Purra

Esittelijä

Erityisasiantuntija, esittelijä Anna Lehtimäki, p. +35 8295530250

Asia

Komission direktiiviehdotuksen COM(2023) 529 final tavoitteena on poistaa yritysten riskiä joutua oikeusriitoihin ja kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi ja siten parantaa yritysten oikeusvarmuutta ja toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan markkinaehtoperiaatteen sisällyttämistä unionin oikeuteen, keskeisimpien siirtohinnoittelusäännösten harmonisointia, OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden (OECD Transfer Pricing Guidelines for Multinational Enterprises and Tax Administrations) aseman selventämistä ja sitä, että täytäntöönpanosäädöksillä voitaisiin luoda yhteisiä sitovia siirtohinnoittelusääntöjä tietyn tyyppisille liiketoimille OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden puitteissa.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen

Vaikutukset

Komission vaikutusarvion mukaan siirtohinnoittelua koskeva yhteinen lähestymistapa voisi merkittävästi vähentää yritysten kustannuksia verosäännösten noudattamisesta. Vaikutusarvion mukaan suurille konserneille tai veroviranomaisille ei aiheutuisi ehdotuksesta lisäkustannuksia. Komission mukaan kustannukset muodostuisivat lähinnä tehtävien uudelleen jakamisesta. Komission vaikutusarvion mukaan yritykset ja verohallinnot hyötyisivät siitä, että siirtohinnoittelusäännöt olisivat selkeämpiä ja siten markkinaehtoperiaatteen sisällyttäminen lainsäädäntöön ja OECD:n siirtohinnoittelun johdonmukaisempi soveltaminen toisivat lisäarvoa EU:n tasolla. Komission vaikutusarviot eivät sisällä jäsenvaltiokohtaisia vaikutusarvioita. Yritysten tulisi ottaa siirtohinnoittelusäännökset huomioon nykyistä useammin, koska etuyhteysmääritelmän kynnysarvon laskun myötä aikaisempaa useammassa liiketoimessa tulisi noudattaa markkinaehtoperiaatetta. Näin ollen yritysten hallinnolliset kustannukset lisääntyisivät. Olisi pidettävä todennäköisenä, että jatkossa monimutkaistuva siirtohinnoittelusäännöstö loisi tarvetta uusille siirtohinnoitteluasiantuntijoille ja täten lisäkustannuksille niin suurten konsernien kuin veroviranomaisten osalta. Ehdotetun sääntelyn ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden eroavaisuuksista ja päällekkäisyydestä johtuen sääntelyn soveltamisesta voitaisiin arvioida syntyvän myös uudenlaisia tulkintatilanteita. Siten voitaisiin arvioida, että sääntelyn käyttöönotosta voisi aiheutua sekä verovelvollisille että Verohallinnolle hallinnollista taakkaa eikä ehdotuksesta välttämättä seuraisi siirtohinnoitteluriitojen vähentymistä. Ehdotuksen merkittävimmät taloudelliset vaikutukset voisivat seurata 14 artiklan perusteella luotavista sitovista siirtohinnoittelusäännöistä, joiden osalta hallinnollisia tai taloudellisia vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen