Pääministeri Sanna Marin
Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2021 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä
Pääministeri Sanna Marinin puhe eduskunnassa valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2.2021. Puhe muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies, ärade talman
Hyvät kansanedustajat,
Aloitamme työn vuoden 2021 valtiopäivillä poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Vielä vuosi sitten emme tienneet, kuinka monella tavalla maailmanlaajuinen pandemia muuttaisi meille tutun toimintaympäristön ja arjen tuoden tilalle epävarmuutta.
Koronapandemia muutti myös politiikan agendan. Kokoonnuimme viime vuonna yhdessä yhdeksän kertaa parlamentaarisiin infoihin koronatilannetta koskien. Kaikkien eduskuntaryhmien tuella otettiin käyttöön valmiuslaki. Kaiken kaikkiaan eduskunnan käsiteltäväksi annettiin 86 akuutin kriisin hoitoon liittyvää hallituksen esitystä ja 7 lisätalousarviota.
Arvoisa puhemies,
Elämme yhä kriisin keskellä. Hallituksen tavoitteena on ollut ja on yhä estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Samanaikaisesti olemme pyrkineet turvaamaan ihmisten toimeentuloa, yritysten selviämistä ja työpaikkojen säilymistä. Tällä polulla jatkamme myös tänä keväänä. Hallitus tuo näillä valtiopäivillä eduskunnalle käsiteltäväksi esitykset kustannustuen, yrittäjien työmarkkinatuen, työttömyysturvan suojaosan korotuksen sekä muiden työttömyysturvapoikkeuksien jatkamisesta.
Vaikka tämä ajanjakso on ollut poikkeuksellisen synkkä, näemme jo valoa edessä. Rokotukset ovat alkaneet ja kuljemme kesää kohti. Vielä tarvitaan kuitenkin valppautta meiltä jokaiselta noudattaa rajoituksia ja huomioida niin oma kuin kanssaihmisten terveys ja turvallisuus. Yhdessä me selviämme.
Arvoisa puhemies,
Myös koronakriisin keskellä olemme edistäneet määrätietoisesti hallitusohjelmassa yhdessä sovittuja uudistuksia. Kevätistuntokaudella hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle 147 esitystä. Syksyn alustavassa suunnitelmassa on 94 esitystä. Selontekoja annetaan tänä vuonna 18. Nämä kaikki ovat askelmerkkejä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa kohti. Matka on kesken, mutta olemme oikealla tiellä.
Arvoisa puhemies,
Valtio on tukenut koronakriisin aikana ihmisiä ja yrityksiä monin keinoin ja myös poikkeuksellisia välineitä on otettu käyttöön. Toimet ovat olleet tarpeen. Ilman niitä työllisyys ja ihmisten toimeentulo olisivat heikentyneet paljon toteutunutta enemmän, ja kasvuun kiinni pääseminen olisi kriisin jälkeen vaikeampaa. Olisi virhe lopettaa kasvua, työllisyyttä ja ihmisiä tukeva finanssipolitiikka liian aikaisin. Myös poikkeuksellisia toimia on varauduttava käyttämään niin kauan, kuin tautitilanne ja taloustilanne sitä edellyttävät.
Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä määrittää paljolti se, miten täällä toimivat yritykset selviävät kriisin yli ja millaisessa kunnossa ne kohtaavat pandemian jälkeisen maailman. Elinvoimaiset ja kilpailukykyiset yritykset ovat myös korkean työllisyysasteen edellytys. Siksi nyt on tehtävä kaikki tarvittava, jotta tuotantokapasiteettimme on iskussa, kun kysyntä jälleen elpyy. Se tarkoittaa etenkin investointeja inhimilliseen pääomaan, vihreään siirtymään, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä digi- ja väyläinfrastruktuuriin.
Hallitus on sitoutunut turvaamaan yritysten vakaan, kannustavan ja ennustettavan toimintaympäristön sekä yritysten toimintaedellytykset ja verotuksen ennustettavuuden, mikä mahdollistaa investoinnit sekä uusien työpaikkojen synnyttämisen.
Arvoisa puhemies,
Julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet eivät ole kriisin myötä kadonneet. Ikärakenteen muutos ja siihen nähden liian alhainen työllisyysaste edellyttävät ratkaisuja. Hallitus on tähän mennessä jo tehnyt ohjelmansa mukaisesti päätökset toimista, jotka nostavat työllisyyttä rakenteellisesti yli 30 000 työllisellä.
Tänä vuonna hallitus tuo eduskuntaan useita työllisyyttä vahvistavia lakiesityksiä, joista olemme aiemmin linjanneet. Näitä ovat muun muassa esitykset pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista, palkkatuen uudistamisesta ja rekrytukikokeilusta sekä ulkomaalaisten osaajien maahanmuuton vauhdittamisesta. Tulemme tänä keväänä päättämään myös uusista työllisyyttä vahvistavista toimista. Tässä yhteydessä hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.
Hallituksen puoliväliriihessä päätetään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 sekä täsmennetään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Vuoden 2020 jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen ja se ohjaa tulevan kehysriihen valmisteluja. Mitä paremmin kasvun vahvistamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja rakenneuudistuksissa onnistutaan, sitä vähemmän tarvitsemme sopeutustoimia. Siksi talouspolitiikan päähuomion on nyt oltava kestävän kasvun edellytysten luomisessa koko maassa, tuottavuuden nostamisessa, aktiivisessa elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden vahvistamisessa.
Arvoisa puhemies,
Eri puolilla maailmaa valtiot pohtivat tapoja, joilla voimme jälleenrakentaa yhteiskuntamme ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi pandemian jälkeen. EU:n elpymisväline tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden uudistaa yhteiskuntia ja elinkeinorakennettamme kestävämmäksi. Tämä mahdollisuus on hyödynnettävä täysimääräisesti. Välineen varat on investoitava vaikuttavalla tavalla ennen kaikkea sellaisiin kohteisiin, jotka vauhdittavat vihreää siirtymää ja luovat pysyvästi uutta ja entistä ilmastoystävällisempää tuotantoa ja teknologisia ratkaisuja. Vahvat rahoituskehykset tuovat turvaa myös maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle.
Mitä enemmän välineen avulla saadaan yksityisiä investointeja liikkeelle, sitä suurempi ja pysyvämpi sen vaikutus on. Siksi Suomen kestävän kasvun ohjelma toteutetaan aidossa kumppanuudessa valtion ja elinkeinoelämän välillä. Suomalaisilla yrityksillä on maailman parasta osaamista ilmastoratkaisujen luomisessa. Vahva osaaminen ja edelläkävijyys ovat Suomen kilpailukyvyn avaimia.
Arvoisa puhemies,
Tavoitteenamme on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Puoliväliriihessä tarkastelemme hiilineutraalisuustavoitteen etenemistä ja olemme sitoutuneet tekemään päätökset mahdollisista tarvittavista lisätoimista. Näillä valtiopäivillä tuomme eduskunnalle esityksen ilmastolain uudistamiseksi ja lisäksi annamme eduskunnalle selonteot ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Ilmastonmuutoksen rinnalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii huomiotamme. Siksi tuomme eduskunnalle esityksen luonnonsuojelulain uudistamiseksi.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Hallitus antoi viime vuoden lopulla eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Tämä kokonaisuus tulee vaatimaan eduskunnalta paljon työtä ja se aiheuttaa teknisiä muutostarpeita laajasti myös muuhun lainsäädäntöön. Nämä esitykset tuodaan eduskunnan käsittelyyn kevään aikana.
Arvoisa puhemies,
Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella ihmisellä on hyvä ja turvallista elää. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on tuki ja turva ihmisen elämän eri vaiheissa. Tästä pidämme kiinni.
Moniammatillisten palvelujen, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sekä alaikäisten päihdetyön palvelujen saatavuutta ennen sijaishuoltoa ja sijaishuollon aikana parannetaan. Lastensuojelun sosiaalityöhön säädetään vähimmäishenkilöstömitoitus. Korona-aika on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin. Meidän on huolehdittava, ettei tämä aika jätä heihin syviä ja pysyviä jälkiä.
Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnasta tehdään luvanvaraista. Esitys vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja turvaa nykyistä paremmin lapsen oikeuden lain mukaiseen turvalliseen varhaiskasvatukseen. Toisella lakimuutoksella parannetaan lapsen oikeutta saada tarvitsemansa pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa mahdollisimman aikaisin.
Hallitus tarttuu huoleen koskien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden epätasa-arvoista saatavuutta ja resurssien puutetta. Siksi annamme esityksen sitovasta henkilöstömitoituksesta näissä palveluissa.
Perustamme vanhuusasiavaltuutetun viran tavoitteena parantaa ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia. Tuomme eduskuntaan myös esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Esityksellä ehdotetaan lisättäväksi vanhuspalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin säännökset, joilla parannetaan kotiin annettavien palvelujen saatavuutta ja laatua, edistetään kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja iäkkäiden henkilöiden monimuotoista asumista.
Arvoisa puhemies,
Minna Canth totesi aikanaan: ”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä on tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.”
Uskon, että se, mistä Minna Canth olisi ajassamme ylpeä, on se yhteinen työ, jota yhdessä sukupuoleen katsomatta teemme sen eteen, että yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, Suomi, olisi tulevaisuudessa entistäkin tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi. Sellainen maa, missä jokaisella sukupuoleen katsomatta on mahdollisuus turvallisuuden kokemukseen.
Ihmisoikeuksien toteutumista edistetään säätämällä yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Viemme myös määrätietoisesti eteenpäin perhevapaauudistusta, joka tukee sukupuolten tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia. Hallitus antaa tasa-arvopoliittisen selonteon vuoden loppuun mennessä.
Myös rikoslakia uudistetaan. Toteutamme esimerkiksi seksuaalirikoksia koskevan kokonaisuudistuksen, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus.
Ärade talman,
De språkliga rättigheterna är grundläggande rättigheter.
Hallitus tekee tänä vuonna periaatepäätöksen uudesta kansalliskielistrategiasta. Tavoitteena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi sekä edistää kielellisten oikeuksien toteutumista.
År 2022 är det hundra år sedan Åland fick självstyrelse. I samband med hundraårsjubileet som startar redan i juni i år, lyfts Ålands självstyrelse fram internationellt, som ett exempel på en lyckad och framgångsrik självstyrelselösning.
Arvoisa puhemies,
Valtioneuvoston selonteossa EU-politiikasta esitetään hallituksen EU-politiikan peruslinja keskeisiin Euroopan unionissa esillä oleviin tai esille tuleviin asioihin. Selonteko perustuu hallitusohjelman EU-poliittisille painopisteille. Suomen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Euroopan unioni.
Valtioneuvoston puolustusselonteko annetaan eduskunnalle kevätistuntokauden aikana. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tavoin puolustuspoliittista selontekoa laaditaan kuullen eduskunnan asettamaa parlamentaarista seurantaryhmää.
Kuluvan vuoden aikana valtioneuvosto tekee päätöksen hankintasopimuksesta, jolla korvataan täysimääräisesti nykyisen Hornet-kaluston suorituskyky. HX-hävittäjähankkeella on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmän koko suorituskyvylle, jonka uskottavuus vaikuttaa myös kriisien ennaltaehkäisykykyymme.
Hallitus tulee myös antamaan eduskunnalle esityksen, jolla kiristetään terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä.
Arvoisa puhemies,
Vaikka koronakriisi väistämättä on määritellyt uuden vuosikymmenen alkua, emme saa antaa sen määritellä koko vuosikymmentä. Vaikka se asettaa meille monia raameja tuleville vuosille, emme voi jäädä sen kahleisiin kiinni. Maailma ei ole pysähtynyt koronakriisiin, vaikka se ajoittain on siltä saattanut tuntuakin. Mekään emme voi pysähtyä ja katsoa vain lähelle vaan meidän päättäjien tehtävä on pystyä katsomaan myös kauas. Meidän on tehtävä tästä yhdessä ratkaisujen vuosikymmen, jotta myös tulevat vuosikymmenet olisivat hyviä.
Emme tässä salissa aina ole yhtä mieltä keinoista, emme aina tavoitteistakaan, mutta yksi asia yhdistää uskoakseni meitä kaikkia niin hallituksessa kuin oppositiossa. Haluamme, että Suomi on parempi paikka huomenna kuin tänään. Haetaan ja tehdään yhteistyötä siellä, missä voimme. Ja silloinkin kun emme näe paikkaa yhteistyölle, kunnioitetaan toisiamme ja annetaan arvo toistemme työlle.