IPS-toimintamalli uudistaa työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja

IPS-toimintamallilla tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Mallin käyttöönotto laajenee osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2023–2024.

Vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavat henkilöt eivät kuntoudu yhteiskuntaan, opintoihin ja työelämään riittävän hyvin. Erilaiset mielenterveyden ongelmat ovat myös yksi merkittävimmistä syistä osatyökykyisyyden taustalla. Siksi työelämään kuntouttavien palvelujen osuutta mielenterveyspalveluissa on kehitettävä. 

Kun hyvinvointialueet sisällyttävät nämä palvelut osaksi mielenterveyden hoidon monimuotoisia palvelujaan, näkyvät myönteiset vaikutukset myös muutoin. Sairauden vuoksi eläkkeelle jäävien määrä vähenee ja sosiaalihuollon tukipalveluja käyttää entistä harvempi. Samalla tunnistetaan ja tunnustetaan, miten tärkeä merkitys työllä on mielenterveyden häiriöistä kuntoutumisessa. 

IPS laajentuu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa

IPS-toimintamalli on tutkimusnäyttöön ja kansainvälisiin laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen menetelmä. Se on kehitetty edistämään erityisesti vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support, suomeksi Sijoita ja valmenna.

IPS-toimintamalli on jo ollut tuloksellisesti käytössä viidellä hyvinvointialueella Suomessa. Vuosina 2023–2024 toiminta laajenee kuudelle uudelle hyvinvointialueelle. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laajennukselle myönnettiin lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Työhönvalmentajat tekevät yhteistyötä psykiatrisen hoidon kanssa

IPS-toimintamallissa lähtökohtana on henkilön ripeä työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman valmentavia välivaiheita, kuten työllistymisedellytyksiä mittaavia arviointeja. IPS-toimintaa ja työn etsintää ohjaavat asiakkaan omat toiveet, tarpeet ja voimavarat.

IPS-työhönvalmennus eroaa muista työllistymisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluista siten, että työhönvalmentajat tekevät kiinteää yhteistyötä asiakkaan psykiatrisen hoitotahon kanssa.

Toimintamallissa asiakkaita ovat myös työnantajat, joiden kanssa työhönvalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Siten varmistetaan, että työn kuormitus on työnhakijalle sopiva ja että työnantaja saa juuri hänelle sopivan työntekijän. IPS-työhönvalmennus ei pääty työllistymiseen vaan jatkuu niin kauan kuin asiakas katsoo sitä tarvitsevansa.

Pioneerityötä kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut vuosina 2020–2023 IPS-toimintamallin käyttöönottoa Suomessa osana kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimissa alueellisissa kokeiluissa IPS-työhönvalmennus otettiin käyttöön osana alueiden psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluja. Hankkeen aikana IPS-työhönvalmennukseen osallistuneista reilusta 700 asiakkaasta 46 prosenttia työllistyi avoimille työmarkkinoille.

Hankkeessa toteutettu arviointitutkimus on osoittanut, että IPS-työhönvalmennus on työllistymisen lisäksi tuonut myös muuta hyvää valmennukseen osallistuneiden elämään. Myönteisiä vaikutuksia ovat muun muassa työllistyneiden asiakkaiden kokemus paremmasta psykososiaalisesta hyvinvoinnista, osallisuudesta sekä tyytyväisyydestä omaan taloudelliseen tilanteeseen.

Miten IPS-työhönvalmennus saadaan osaksi pysyvää toimintaa?

IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä.

Yhtenä juurtumista ja vakiintumista edistävänä toimenpiteenä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään toimenpideluokitukseen lisätty IPS-työhönvalmennusta koskeva toimenpidekoodi. Toimenpidekoodin avulla voidaan mitata toteutunutta palvelua, tuloksia ja tehokkuutta sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta.

IPS-toimintamallin vakiintuminen osaksi hyvinvointialueiden toimintoja edellyttää kuitenkin aidosti toteutuvaa palveluintegraatiota, poikkihallinnollista työtä yhdyspinnoilla, moniammatillisen työn osaamista ja yhteistyörakenteita. Se edellyttää myös asiakaslähtöisyyttä sekä etuuksien ja palvelujen entistä saumattomampaa yhteensovittamista.

Toimintamalli sopii myös lieviin mielenterveyshäiriöihin sairastuneille

Toistaiseksi IPS-toimintamallia on Suomessa julkisessa terveydenhuollossa pilotoitu vakaviin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden henkilöiden palveluissa. Kansainvälisten kokemusten mukaan mallista hyötyvät myös lievempiin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneet henkilöt. Toimintamalli on ollut vaikuttava myös mm. päihdekuntoutuksessa, nuorten palveluissa sekä silloin kun on uudistettu pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työelämään kuntouttavia palveluja.

Tulevaisuus näyttää hyvältä

Ajattelumme siitä, mikä on psyykkisesti oireilevan henkilön mahdollisuus työhön tai kuinka häneen työyhteisössä suhtaudutaan, on muuttumassa. Mielenterveysoikeuksiin kuuluvat yhdenvertainen oikeus opintoihin, työhön, toimeentuloon ja sosiaaliseen osallisuuteen. Kun opinnot tai työ jatkuvat edes osittain, on tällä myönteinen merkitys mielenterveyshäiriöstä toipumisessa. 

Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallin käyttöönotto laajentuu. Psykiatristen hoito- ja kuntoutuspalveluiden vahvistuksena IPS-työhönvalmennus tukee ihmisiä eteenpäin - kohti osallisuutta, opintoja ja työelämää.

Vakavienkaan mielenterveyden häiriöiden ei tarvitse olla työllistymisen ja työnteon este.

erityisasiantuntija Tuula Kieseppä, sosiaali- ja terveysministeriö
kehittämispäällikkö Helka Raivio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)