Hallitus ehdottaa täydennyksiä vuoden 2025 talousarvioesitykseen

Hallitus antoi torstaina 21. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2025 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen 4 miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Täydennysesityksessä tuloarvioita korotetaan 67 miljoonalla eurolla ja määrärahatarve kasvaa 405 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelmaan sisältyvä investointiohjelma

Hallitusohjelman mukaiseen 4 miljardin euron investointiohjelmaan ehdotetaan täydentävässä esityksessä yhteensä yli 1,5 miljardia euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Tästä vuodelle 2025 kohdentuvat uudet määrärahat ovat noin 141 miljoonaa euroa ja määrärahojen vähennykset noin 27 miljoonaa euroa. Vuodelle 2025 kohdentuvat uudet määrärahat katetaan täydentävään esitykseen sisältyvillä omaisuustuloilla. 

Hallitusohjelman mukaisen investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousisivat talousarvion täydennysesityksen myötä yhteensä noin 3,4 miljardiin euroon. Lisätulot investointiohjelman rahoittamiseksi tulevat tuloutumaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja sisällytetään myöhemmin annettaviin talousarvioesityksiin. Investointiohjelman toteuttaminen ei lisää julkisen talouden velanottotarvetta.

Suurin osa investointiohjelman uusista päätöksistä kohdistuu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Merkittävimpänä uutena hankkeena Länsiradan rakentamisvaiheen rahoittamiseksi ehdotetaan valtion rahoitussitoumukseksi enintään 400 miljoonan euron valtuutta edellyttäen, että muut Länsirata Oy:n omistajat rahoittavat hanketta vähintään 400 miljoonalla eurolla. Vuonna 2025 valtion osuus Länsirata Oy:n pääomituksesta olisi 10,55 miljoonaa euroa. Valtio sitoutuisi ehdotettuun valtuuteen osakassopimuksen allekirjoituksella sopimuksen ehtojen mukaisesti. 

Investointiohjelmasta on sovittu rahoitettavan seuraavat maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskeviin sopimuksiin sisältyvät toimenpiteet:

• Perusväylänpitoon ehdotetaan lisättävän noin 79 miljoonan euron määräraha, joka jakautuu MAL-sopimusten mukaisesti Helsingin, Tampereen, Oulun, Kuopion, Jyväskylän ja Lahden kaupunkiseutujen pienille kustannustehokkaille hankkeille sekä muille perusväylänpidosta rahoitettaville MAL-hankkeille. 
• Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen liittyvän suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen ehdotetaan enintään 15 miljoonan euron valtuutta ja 7,4 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025.
• Tampereen seudun raitioteiden suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen ehdotetaan enintään 55,5 miljoonan euron valtuutta ja 8 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025.
• Vantaan ratikan rakentamisen avustamiseen ehdotetaan enintään 144,1 miljoonan euron valtuutta ja 14 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025. 
• Maantie 180 Kurkela–Kuusisto, Kaarinan läntinen ohitustie -hankkeen toteuttamiseen ehdotetaan myönnettäväksi 103,2 miljoonan euron valtuus ja 5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025. 
• Hankkeelle E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa ehdotetaan myönnettäväksi 190 miljoonan euron valtuus ja 3 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025. 
• Hankkeelle valtatie 4 Palokan kohta, Jyväskylä, ehdotetaan myönnettäväksi 15,5 miljoonan euron valtuus ja 2 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025.
• Hankkeelle valtatie 4 Lahdenväylä (välillä Kehä I–Kehä III ja Ilmasillan esitasoliittymä) ehdotetaan myönnettäväksi 64 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025.
• Hankkeelle maantie 101 Kehä I Maarinsolmun eritasoliittymä, Espoo, ehdotetaan myönnettäväksi 33,7 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025.
• Turun satamaradan siirto -hankkeen toteuttamiseen ehdotetaan myönnettäväksi 11 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025.
• Oulun henkilöratapiha -hankkeen toteuttamiseen ehdotetaan myönnettäväksi 24,5 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2025. 
• Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisten suunnitelmien laadintaan ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa. 
• Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisten tiesuunnitelmien laadintaan ehdotetaan 6 miljoonan euron määrärahaa. 

Osana hallituksen investointiohjelmaa ehdotetaan myös 400 miljoonan euron valtuutta merkittävien puhdasta siirtymää edistävien teollisten investointien valtiontukiohjelmaan. Valtuudesta ei arvioida aiheutuvan menoja vuonna 2025.

Hallituksen investointiohjelmaan lukeutuu myös Kela-korvausten uudistaminen. Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan 27,2 miljoonan euron vähennystä, koska Kela-korvausten uudistaminen on tarkoitus toteuttaa aiemmasta suunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Kela-korvausten uudistamiseen kohdennettava määräraha jää käytettäväksi myöhemmin.

Tarkennuksia hallituksen päättämien säästöjen vaikutuksiin

Hallituksen hallitusohjelmassaan ja kevään 2024 kehysriihessä linjaamien säästöpäätösten vaikutuksiin ehdotetaan joitain muutoksia. Muutokset johtuvat muun muassa lakiesitysten etenemisestä ja niiden vaikutusarvioiden tarkentumisesta. 

Hyvinvointialueiden rahoituksesta ehdotetaan vähennettävän 7,2 miljoonaa euroa päivystys- ja leikkaustoimintaa ja 2,6 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskevien muutosten perusteella. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ehdotetaan lisättävän 1,8 miljoonaa euroa, koska arvio ajokorttitarkastuksia koskevien rajausten vaikutuksesta on tarkentunut. Lisäksi rahoitukseen ehdotetaan siirrettävän työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta 4,1 miljoonaa euroa pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien henkilöiden täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannusten rahoitusvastuun muuttuessa.

Perustoimeentulotukeen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten seurauksena. Lisäksi sairausvakuutuksen määrärahaan ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä, koska päivystystoimintaa koskevat muutokset lisäävät ambulanssikuljetusten tarvetta. 

Pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuen rahoitus siirtyy kotoutumisen edistämisen määrärahoista osaksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan perustoimeentulotuen menoja. Määrärahan siirto liittyy eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen, jolla toimeenpannaan hallituksen linjaamia säästötoimenpiteitä. 

Panostuksia muun muassa Ukrainan tukeen ja turvallisuuteen

Sisäministeriön määrärahoihin ehdotetaan 5 miljoonaa euroa Ukrainan materiaaliapuun ja sen kuljetuskustannuksiin.

Poliisille ja suojelupoliisille ehdotetaan yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa oleskelulupajärjestelmän turvallisuuden vahvistamiseen. Lisäksi poliisille ja valtiovarainministeriölle ehdotetaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa uuden rahapelijärjestelmän mukaisen lupa- ja valvontatoiminnan käynnistämiseen.

Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille ehdotetaan yhteensä noin 0,9 miljoonan euron määrärahaa lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen vuoksi. Koko sovittelutoiminta siirretään hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriön hallinnonalalle mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.1.2026.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan Learjet-lentokonekaluston korvaamiseksi 25 miljoonan euron suuruista siirtoa puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetuista määrärahoista. Lentokonekaluston hankintaan liittyy vuoden 2025 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 52 miljoonalla eurolla ja hankinta on suunniteltu toteutettavaksi nykyisillä määrärahoilla. 

Tullille ehdotetaan 3 miljoonan euron lisäystä pakotevalvonnan, tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen (CCEI) kansallisen omarahoitusosuuden ja Virve 2 -palvelun käyttöönoton kustannuksiin.

Poimintoja muista määrärahalisäyksistä

Museoviraston toimintamenoihin ehdotetaan siirrettäväksi 1 miljoona euroa taiteen ja kulttuurin edistämisen avustuksista. Hallitus varmistaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston vuosittain käymää tulosneuvotteluprosessia, ettei Seurasaarta tai eräitä muita museoita suljeta. Lisäksi hallitus on huomioinut eduskunnan juuri vahvistamassa vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa Museoviraston rahoitustarpeita ja kohdentanut siinä 800 000 euron lisärahoituksen Kansallismuseon uudisosan ohjelmistotuotannon käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Rahoituslisäys helpottaa osaltaan Museoviraston taloustilannetta ja mahdollistaa aiemmin ilmoitettujen säästötoimien uudelleentarkastelun.

Lainauskorvaukseen kohdennettua määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi noin 0,5 miljoonalla eurolla liittyen lainauskorvausten arvonlisäverokannan tarkistukseen. Lisäksi avustuksiin kehitysvammaisille tarkoitetun oppimateriaalin tuottamiseen ehdotetaan noin 0,3 miljoonan euron määrärahaa.

Opetushallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 2 miljoonaa euroa kohdennettavaksi yleisen kielitutkinnon (YKI) kehittämiseen tarkoituksena mahdollistaa suuremmat tutkintomäärät. 1 miljoonaa euroa kohdennetaan ulkomailla suoritettuja tutkintoja koskevien tunnustamismenettelyjen kehittämiseen työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Hallitus varautuu kehys- ja talousarviopäätöksissä turvaamaan riittävät resurssit kielitutkintojen ja tutkintojen tunnistamismenettelyn kehittämiseen sekä sujuvaan toimeenpanoon.

Lääkkeiden vuosittaisen omavastuun osittamiseksi käynnistetään kokeilu, jossa Kansaneläkelaitos luotottaisi lääkkeiden alkuomavastuuta tietyissä tilanteissa. Kokeiluun ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025.

Osana hallitusohjelman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta hallitus esittää Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen vahvistamiseen 8,5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025. Lisäksi toimeentulotuen kautta maksettavan keliakiakorvauksen korotukseen ehdotetaan 0,5 miljoonan euron lisäystä toimeentulotukeen. 

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreille maksettaviin korvauksiin ja korvaushakemusten käsittelyyn ehdotetaan yhteensä noin 8,6 miljoonaa euroa. 

Hallitus ehdottaa osana kehysriihen päätösten tarkempaa kohdennusta panostusta biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen kohdennuksilla erityisesti elintarvikeviennin edistämiseen. Elintarvikeviennin edistämiseen ehdotetaan 5,7 miljoonan lisäpanostusta käytettäväksi sekä vientiä tukevan rakenteen hankkeisiin, että ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen Food2.0-veturihankkeen kautta.

Maankäyttösektorin ilmastotoimiin ehdotetaan yhteensä 2,5 miljoonan euron lisäystä hiilinielujen vahvistamiseksi. Puuston kasvun lisäämiseksi ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä tuhkalannoitukseen metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän (METKA) kautta. Lisäksi SOTKA-kosteikkohankkeiden rahoitukseen ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä. SOTKA-kosteikkohankkeet edistävät ilmastohyötyjen lisäksi vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta, erityisesti vesilintukantojen elinvoimaisuutta. Lisäksi hallitusohjelman mukaisten maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpanoa jatketaan.

Lintuinfluenssan torjunnan takia viranomaiset määräsivät eläintenpitokieltoja useille turkistarhoille. Eläintautilain nojalla voidaan korvata yrittäjän toimeentuloa merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko, jos se on aiheutunut viranomaisen määräämästä eläintaudin leviämisen estämistä koskevasta toimenpiteestä tai taudintorjuntatoimenpiteestä, joka estää tai vaikeuttaa eläintuotantoa. Hakemuksia voi jättää marraskuun aikana, ja hallitus tekee ratkaisut mahdollisiin korvauksiin ehdotettavasta rahoituksesta alkuvuonna annettavan vuoden 2025 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.

Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointiin ja peruskorjausinvestointiin (Digiradan toteutusvaihe) ehdotetaan 10 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025.

Siirrosta valtion televisio- ja radiorahastoon ehdotetaan vähennettävän indeksikorotuksen osuus, 16 miljoonaa euroa. Muutos on parlamentaarisen Yle-työryhmän esityksen mukainen.

Saariston yhteysalusliikenteen 15 vuoden sopimuksille (neljä reittialuetta) ehdotetaan 85 miljoonan euron valtuutta. Aiempaa pidemmillä sopimuksilla voidaan kehittää saaristoliikennettä ja vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia.

Energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman politiikkaskenaariolaskelmien tuottamiseen ehdotetaan 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksi aluehallintovirastoille ehdotetaan yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyyn sekä alkoholin kotiinkuljetuksen valvontaan. 

Business Finlandin ulkomaantoimintojen budjettirahoitus siirretään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta ulkoministeriön hallinnonalalle vuoden 2025 alusta, jota varten tehdään noin 21 miljoonan euron määrärahasiirto. 

Muita määrärahatarpeen kasvua selittäviä tekijöitä

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (mukaan lukien REPowerEU-kokonaisuus) määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi vuodelle 2025 yhteensä noin 174 miljoonaa euroa muun muassa maksatusaikataulun muutosten vuoksi. Täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy myös joitain muita määrärahojen ajoitusmuutoksia. Lisäksi arvonlisäveromenojen määrärahatarpeen arvioidaan olevan yhteensä noin 80 miljoonaa euroa enemmän kuin varsinaisessa talousarviossa.

Opintotukeen ehdotetaan 26,7 miljoonan euron lisäystä. Lisäys johtuu opintolainojen takausvastuusuoritusmenojen ja opintolainahyvitysmenojen noususta sekä korkoavustuksen käytön kasvusta.

Tuloarviota korotetaan 67 miljoonalla eurolla

Kokonaisuudessaan tuloarviota korotetaan 67 miljoonalla eurolla yhteensä 76,7 miljardiin euroon. Verotuloarviota ehdotetaan laskettavaksi 72 miljoonalla eurolla. Ansio- ja pääomatuloveron tuottoa alennetaan 23 miljoonalla eurolla, koska henkilön yleisradioveroa kevennetään parlamentaarisen Yle-työryhmän esityksen mukaisesti. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 33 miljoonalla euroa ja virvoitusjuomaveron tuottoa 16 miljoonalla eurolla, koska makeisten arvonlisäverokannan nostoa ei käsitellä vielä talousarvioesityksen antamisen yhteydessä.

Omaisuuden myyntituloja ja osinkotuloja korotetaan 150 miljoonalla eurolla päivittyneen arvion pohjalta. Näitä tuloja käytetään hallituksen investointiohjelman rahoittamiseen.

Valtion nettolainanotto kasvaa 338 miljoonalla eurolla

Vuoden 2025 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 405 miljoonalla eurolla yhteensä 89,2 miljardiin euroon. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset huomioiden ehdotus kasvattaa valtion nettolainottoa 338 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan nettolainanoton arvioidaan olevan noin 12,4 miljardia euroa vuonna 2025. 

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 040 708 3932, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514, opetusministerin erityisavustaja Laura Ollila, p. 0295 330 130, ja maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Marjo Loponen, p. 050 308 5411