Lyhennelmä

A oli nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen kahdella peräkkäisellä nimityksellä 1.4.–31.8.2008. Nimittämiskirjoissa ei ollut mainittu määräaikaisuuden perustetta.

Virkamieslautakunta katsoi, että syyttäjänviraston olisi tullut merkitä määräaikaisuuden peruste nimittämiskirjaan. Viraston vastineen mukaan kyseessä oli kuitenkin ollut avoinna olevan viran hoitaminen. Virasto ei ollut selvittänyt tarkemmin sitä, oliko A:n hoitama virka täytetty sittemmin vakinaisesti. Riidatonta oli se, että A:n jälkeen avoinna ollutta virkaa hoitamaan oli nimitetty määräajaksi toinen henkilö. Näissä oloissa virasto ei ollut selvittänyt, että avoinna olevan viran tehtävien väliaikaisen hoidon järjestäminen oli edellyttänyt A:n nimittämistä määräaikaisiin virkasuhteisiin.

Virkamieslautakunnan mukaan määräaikaisen virkasuhteen tulisi kestää koko perusteen mukaisen ajan. A:ta ei ollut riidattomasti nimitetty koko määräaikaisuuden perusteen keston ajaksi. Viraston selvityksen mukaan kihlakunnansyyttäjältä tarvittavan taidon osoittamiseksi on edellytetty suoritettua tuomioistuinharjoittelua ja apulaissyyttäjäkoulutuksen suorittamista sekä aikaisempaa kokemusta syyttäjän toimesta. Avoinna ollutta virkaa oli A:n jälkeen nimitetty hoitamaan määräajaksi henkilö, joka oli suorittanut tuomioistuinharjoittelun ja toiminut julkisena oikeusavustajana, mutta ei täyttänyt muita esitettyjä vaatimuksia. A ei ollut suorittanut tuomioistuinharjoittelua, mutta hänellä oli kokemusta syyttäjän toimesta. Näissä oloissa A:n kokemattomuus ei ollut sellainen virkamieslaissa tarkoitettu erityinen syy, jonka perusteella hänet olisi voitu nimittää vain osaksi määräaikaisuuden perusteena olevasta ajasta.

Virkamieslautakunta velvoitti syyttäjänviraston maksamaan A:lle kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (äänestys 4–4, jossa puheenjohtajan ääni ratkaisi).

KHO 16.2.2012 T 283: Korkein hallinto-oikeus kumosi virkamieslautakunnan päätöksen ja hylkäsi A:n virkamieslautakunnalle tekemän korvausvaatimuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelujen mukaan A:n aiempi määräaikainen nimitys oli liittynyt avoinna olleisiin virkoihin kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Tämän nimityksen osalta määräaikaisuuteen oli siten ollut valtion virkamieslaissa tarkoitettu peruste. Jälkimmäisessä nimityksessä A:ta ei ollut nimitetty koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi. A:lla ei 1.4.-30.6.2008 nimitystä tehtäessä ollut mainittavaa aikaisempaa työkokemusta. A:n työtodistuksen mukaan hänen tehtävinä kyseessä olleiden virkasuhteiden aikana oli yksinkertaisten rikosasioiden hoitaminen ja rangaistusvaatimusten vahvistaminen. Kun otettiin huomioon A:n 1.4.-30.6.2008 virkasuhteen lyhyt kesto sekä A:n työnkuva tämän virkasuhteen aikana ja se, ettei A:lla ollut suoritettuna apulaissyyttäjän koulutusta tai muuta lisäkoulutusta, ei A:lla voitu katsoa olleen nimitystä ajalle 1.7.-31.8.2008 tehtäessä aiemmista työtehtävissä hankittua kihlakunnan syyttäjän tehtävän hoitamiseen tarvittavaa taitoa. Näin ollen A:lla ei voitu katsoa olevan nimitystä ajalle 1.7.-31.8.2008 tehtäessä kihlakunnan syyttäjän virkaan vaadittavaa kelpoisuutta. Näin ollen A oli voitu nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikaiseksi järjestämiseksi lyhyemmäksi aikaa kuin viran arvioituun täyttämisajankohtaan saakka.

Valtion_virkamiesL_9_§
Valtion_virkamiesL_56_§