Lyhennelmä

Metsätalousinsinööri A oli työskennellyt virastossa 16.9.1996–31.12.2009 yhteensä 15 palvelussuhteessa kaikkiaan yhdeksän vuotta ja yhdeksän kuukautta. Palvelussuhteista 11 oli ollut määräaikaisia virkasuhteita ja neljä määräaikaisia työsuhteita. Viraston mukaan kaikki palvelussuhteet olivat perusteiltaan lainmukaisia.

Virkamieslautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa tutkia A:n palvelussuhteiden määräaikaisuuden lainmukaisuutta niiltä osin, kun ne olivat perustuneet yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen. Edelleen saadun selvityksen mukaan A:n eri virkasuhteiden välillä 1.1.–31.3.2003 oli ollut yli 30 päivän ajanjakso, jolloin A:n nimitysten eri virkasuhteisiin ei voitu katsoa tapahtuneen toistuvasti peräkkäin. Lisäksi A:n 24.2.2010 virkamieslautakunnalle tekemä korvausvaatimus ajalta ennen 1.4.2003 oli tehty liian myöhään eikä korvausta tästä syystä voitu tältä osin määrätä.

A oli 1.4.2003–31.12.2009 yhteensä neljän määräaikaisen virkasuhteen aikana pääasiassa työskennellyt viraston perustehtäviin kuuluvissa työtehtävissä yhtäjaksoisesti kuuden vuoden ja yhdeksän kuukauden ajan. Kyse oli ollut pysyväisluoteisista tehtävistä, eikä työn luonne ollut edellyttänyt A:n nimittämistä määräaikaisiin virkasuhteisiin. Työn projektimaisuus ja se, että rahoitukseen oli käytetty ulkopuolisia varoja, eivät vielä sellaisenaan osoittaneet, että määräaikaiselle virkasuhteelle oli laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Koska asiassa ei ollut muutoinkaan esitetty laissa tarkoitettuja perusteita A:n ottamiseen toistuvasti peräkkäisiin määräaikaisiin virkasuhteisiin, A:lla oli oikeus hakemaansa korvaukseen ajanjaksolta 1.4.2003–31.12.2009.

Virkamieslautakunta määräsi viraston maksamaan A:lle kahdeksan (8) kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (äänestys 5–2). Virkamieslautakunta ei tutkinut korvausvaatimusta A:n määräaikaisten työsuhteiden osalta.

Valtion_virkamiesL_9_§
Valtion_virkamiesL_49_§
Valtion_virkamiesL_56_§