Lyhennelmä

Yliopisto oli päätöksellään 27.1.2009 irtisanonut lehtori A:n virkasuhteen päättymään tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Esitetyn selvityksen perusteella virkamieslautakunta katsoi, että luottamusmies oli ollut läsnä tilaisuudessa, jossa A:n kanssa oli henkilökohtaisesti keskusteltu yt-neuvottelujen yhteydessä. Kyseinen tilaisuus oli kuitenkin liittynyt yliopistossa käynnissä olleisiin yt-neuvotteluihin, eikä asiassa ollut osoitettu, että A:lle olisi virkamiesasetuksen mukaisesti ilmoitettu mahdollisuudesta pyytää luottamusmiehen kuulemista. Päätös oli siten tältä osin syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Virkamieslautakunnan mukaan virkasuhteen irtisanominen tulee perustella hallintolain mukaisesti. Yliopiston mukaan irtisanomisperusteet oli esitelty A:lle henkilökohtaisessa keskustelussa, jossa oli pidetty pöytäkirjaa ja lisäksi perusteet oli todettu kirjallisissa esityksissä yt-neuvotteluissa suunnitelluista toimenpiteistä. Muistio ja kirjallinen esitys olivat yliopiston mukaan olleet pyynnöstä A:n käytettävissä. Kun virkamieslautakunta otti huomioon, että virkamieslaki edellyttää virkasuhteen irtisanomisen tapahtuvan kirjallisesti, ennen irtisanomispäätöksen tekemistä suullisesti esitetyt perustelut eivät olleet täyttäneet hallintolain mukaista perusteluvelvollisuutta. Yliopiston päätöksen perusteluista ei ollut ilmennyt, mitkä seikat ja selvitykset olivat vaikuttaneet ratkaisuun. Pelkkä viittaaminen lainkohtaan ei ollut hallintolain mukaisen perusteluvelvollisuuden kannalta riittävää. Päätös ei siten ollut hallintolain tarkoittamalla tavalla perusteltu ja se oli lainvastaisena kumottava.

Virkamieslautakunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen ja kumosi yliopiston päätöksen virkasuhteen irtisanomisesta perusteluvelvollisuuden laiminlyömisen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä (äänestys 7–2). Koska yliopiston päätös kumottiin edellä todetulla perusteella, enemmän lausunnon antaminen muista valitusperusteista raukesi.

KHO 27.12.2012 T 3692: Korkein hallinto-oikeus kumosi yliopiston valituksesta virkamieslautakunnan päätöksen ja otti viivytyksen välttämiseksi A:n oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen. Yliopiston päätös jää siis voimaan. Korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen mukaan A oli saanut asiaa kokonaisuutena tarkastellen ja myös oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä riittävästi tietoa niistä perusteista, jotka ovat sittemmin johtaneet hänen irtisanomiseensa. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan irtisanomispäätöstä ei tullut kumota sillä perusteella, ettei A:lle ole osoitettu nimenomaisesti varatun tilaisuutta kutsua luottamusmiestä tai pääluottamusmiestä kuulemistilaisuuteen, kun kuitenkin A:ta ja luottamusmiestä oli kuultu irtisanomismenettelyyn liittyen 20.1.2009 järjestetyssä henkilökohtaisessa keskusteluksi kutsutussa tilaisuudessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yliopistolla oli ollut valtion virkamieslain mukaisen peruste A:n irtisanomiseen.

Valtion_virkamiesL_66_§_1_mom
Valtion_virkamiesasetus_43_§
HallintoL_2_§
HallintoL_45_§
Suomen_perustuslaki_21_§_2_mom