Korvausvaatimus Asia 7/2013
Määräaikainen virkasuhde VMLTK 65/2013
Avoimen viran tehtävien hoito A: 25.10.2013
Perusteen vanhentuminen
Tilapäinen lisätyön tarve
Sijaisuus
Hoitopotilaan lisävalvonta
A oli työskennellyt sairaalassa mielisairaanhoitajana ajalla 2.11.2006 - 12.1.2013. Sairaala ei ollut jatkanut määräaikaisten virkamiesten palvelussuhteita, mutta oli samaan aikaan palkannut sijaisiksi uusia henkilöitä, joista osalla ei ollut kelpoisuutta tehtävään.
Koska A ei ollut ajanjaksolle 2.11.2006 - 31.1.2008 sijoittuneiden virkasuhteidensa osalta esittänyt korvausvaatimustaan säädetyssä kuuden kuukauden määräajassa virkasuhteensa päättymisestä, hänen oikeutensa vaatia korvausta oli näiden virkasuhteiden osalta vanhentunut. Annetun selvityksen mukaan A:n aikavälille 1.11.2008 - 12.1.2013 sijoittuneiden virkasuhteiden määräaikaisuuden perusteina olivat olleet muun muassa avoinna olevan viran tehtävien hoidon järjestäminen, vuorotteluvapaasta johtuva sijaisuus sekä vuosiloman sijaisuus. Esitetty selvitys ei osoittanut, että avoinna olevien virkojen hoidon väliaikaista järjestämistä olisi tarpeettomasti pitkitetty tai muutoin käytetty palvelussuhdeturvan kiertämiseksi. Avoinna olleiden virkojen hoidon järjestäminen määräaikaisilla nimityksillä oli kyseisissä tilanteissa ollut lain tarkoittamalla tavalla väliaikaista. Sairaalalla oli siten ollut virkamieslain mukainen peruste nimittää A määräaikaisiin virkasuhteisiin edellä mainitun ajanjakson välisenä aikana. A oli nimitetty hoitamaan saman avoinna olevan viran tehtäviä useampaan kertaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, vaikka avoinna olevan viran tehtävien hoito oli kestänyt kauemmin. Koska A oli nimitetty edellä kerrotuin tavoin ilman valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentissa säädettyä erityistä syytä määräaikaisuuden perusteena olevia aikoja lyhyemmäksi ajaksi, hänellä oli virkasuhteensa päättyessä oikeus 56 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korvaukseen.
Virkamieslautakunta määräsi sairaalan maksamaan A:lle kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Korvausvaatimus hylättiin enemmälti. (Äänestys 5-3)
Valtion_virkamieslaki_9_§_1_momentti
Valtion_virkamieslaki_56_§_1_momentti
Valtion_virkamieslaki_56_§_2_momentti
Valtion_virkamieslain_muuttamisesta_annetun_lain_(177/2013)_voimaantulosäännös
KHO 1.7.2016 T 2920: KHO totesi, että asian oikeudellisessa arvioinnissa oli perusteltua ottaa huomioon neuvoston direktiivi 1999/70/EY Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön, Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta, jatkossa puitesopimus. Sen 1 lausekkeen b-kohdan mukaan tarkoituksena on laatia puitteet sellaisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi, jotka johtuvat perättäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä. Unionin tuomioistuin on katsonut, että toisen työntekijän tilapäinen sijaistaminen työnantajan hetkellisten henkilöstötarpeiden tyydyttämiseksi voi periaatteessa olla puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan a-alakohdan mukainen perusteltu syy. Määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden uudistaminen ei unionin oikeuskäytännön mukaan ole puitesopimuksen mukaan perusteltua sellaisten tarpeiden tyydyttämiseksi, jotka eivät tosiasiassa ole luonteeltaan väliaikaisia vaan päinvastoin pysyviä ja jatkuvia. Tämän a-alakohdan noudattaminen edellyttääkin konkreettista valvontaa siten, että määräaikaisuuksien uudistamisella pyritään kattamaan väliaikaisia tarpeita, ja ettei kansallisen lain säännöksiä käytetä tosiasiassa työnantajan pysyvien ja jatkuvien henkilöstötarpeiden kattamiseen. Näin ollen pelkästään se seikka, että määräaikaisuuden peruste on kansallisen säännöksen mukaan hyväksyttävä, ei riitä tekemään säännöksestä puitesopimuksen mukaista, mikäli tämän säännöksen konkreettinen soveltaminen johtaa todellisuudessa perättäisten määräaikaisten sopimusten väärinkäyttöön.
KHO katsoi asiassa selvitetyksi, että A:n määräaikaisten virkasuhteiden kesto sairaalassa ei ollut katkennut virkamieslautakunnan päätöksessä kerrotulla tavalla 31.1.2008, vaan jatkunut yhtäjaksoisesti myös 1.2.2008 – 31.10.2008. A oli ollut viisi kertaa nimitettynä määräaikaisesti usean virkamiehen vuosiloman sijaiseksi. Mielisairaanhoitajien suuren määrän takia vuosilomansijaisuuksia oli ollut runsaasti ympäri vuoden. KHO katsoi virkamieslautakunnan kannasta poiketen, että näissä olosuhteissa sairaalassa oli katsottava olleen sellainen jatkuva tarve mielisairaanhoitajien virkatehtävien hoitamiseen virkamiesten vuosilomien aikana, ettei kysymys ollut sellaisesta virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työstä, joka olisi edellyttänyt määräaikaista virkasuhdetta. Lisäksi KHO katsoi virkamieslautakunnan kannasta poiketen, että siltä osin kuin A:n neljän määräaikaisen virkasuhteen perusteeksi oli ilmoitettu muun hoitopotilaan lisävalvonta, asiassa saadun selvityksen mukaan sairaalassa oli A:n määräaikaisten virkasuhteiden aikana ollut jatkuvasti tarvetta hoitopotilaiden lisävalvontaan, ja kysymys ei siten ollut sellaisesta virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työstä, joka olisi edellyttänyt määräaikaista virkasuhdetta.
Näin ollen KHO katsoi, että niiltä osin kuin A oli nimitetty vuosiloman sijaiseksi tai määräaikaisten nimitysten perusteena oli ollut hoitopotilaan lisävalvonta sekä niiltä osin kuin A oli nimitetty hoitamaan samojen avoinna olleiden virkojen tehtäviä ilman valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentissa säädettyä erityistä syytä määräaikaisuuden perusteena olevia aikoja lyhyemmäksi ajaksi, hänellä oli virkasuhteensa päättyessä oikeus 56 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korvaukseen.
KHO hylkäsi korvausvaatimuksen enemmälti, mutta muutti virkamieslautakunnan päätöstä siten, että sairaala velvoitettiin maksamaan A:lle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
Valtion_virkamieslaki_9_§_1_momentti
Valtion_virkamieslaki_9_§_3_momentti
Valtion_virkamieslaki_56_§_1_momentti
Neuvoston direktiivi_1999/70/EY_ Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta
