Lyhennelmä

A oli työskennellyt viraston palveluksessa määräaikaisissa virkasuhteissa toimistosihteerinä erillisillä nimityksillä yhteensä 6 vuotta ja yhden kuukauden.

Valtion virkamieslain mukaan korvausvaatimus tulee tehdä kuuden kuukauden määräajassa virkasuhteen päättymisestä. Lain esitöiden mukaan virkasuhde katsotaan päättyneeksi, kun määräaikaisten virkasuhteiden välinen aika on enemmän kuin 30 päivää. A:n 24.11.2011 tekemä korvausvaatimus oli 1.3. - 31.12.2005 määräaikaisuuksien osalta tehty liian myöhään.

A:n määräaikaisten virkasuhteiden perusteena olivat olleet sairauslomasijaisuudet ja osa-aikaeläkkeellä olleen toimistosihteerin puolikkaan viran hoitaminen. Kysymys oli ollut sijaisuuksista, mikä on virkamieslaissa säädetty hyväksyttäväksi määräaikaisen virkasuhteen nimittämisen perusteeksi. Koska A:n määräaikaisen virkasuhteen toistuva jatkuminen oli ollut työnantajan tiedossa ja viraston omankin ilmoituksen mukaan se oli ollut sidoksissa vakinaisen toimistosihteerin eläkkeelle siirtymiseen, A olisi tullut nimittää virkasuhteeseen koko tiedossa olevan määräaikaisuuden ajaksi. Viraston organisaatiomuutosta, joka oli ollut vireillä vuodesta 2008 lähtien ja päättynyt kyseisen viraston osalta vuonna 2011, ei voitu pitää virkamieslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuna erityisenä syynä poiketa A:n nimittämisestä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi. Asiassa oli myös jäänyt selvittämättä, että A olisi kieltäytynyt hänelle tarjotuista työtehtävistä. A:lla oli näin virkasuhteensa virastoon päättyessä oikeus virkamieslain nojalla maksettavaan korvaukseen.

Virkamieslautakunta määräsi viraston maksamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Virkamieslautakunta ei tutkinut korvausvaatimusta siltä osin kuin korvausta oli vaadittu ajaksi 1.3. - 31.12.2005 tehtyjen määräaikaisten nimitysten osalta.

Valtion_virkamieslaki_9_§_1_mom
Valtion_virkamieslaki_9_§_2_mom
Valtion_virkamieslaki_9_§_3_mom
Valtion_virkamieslaki_56_§