Lyhennelmä
Kihlakunnansyyttäjä X oli irtisanottu 8.9.1999 ja välittömästi tämän jälkeen pidätetty virantoimituksesta. X oli käyttäytynyt vapaa-aikanaan häiritsevästi useaan kertaan ja otettu kolme kertaa juopumussäilöön. Hänelle oli myös annettu kirjallinen varoitus 19.9.1996 sopimattomasta käyttäytymisestä ja toimimisesta virkavelvollisuuksien vastaisesti vapaa-ajalla. X oli myös laiminlyönyt ilman perusteltua syytä noudattaa syyteharkinta-aikoja koskevia tulostavoitteita ja syytteen nostamisen vanhentumista koskevia rikoslain säännöksiä. Tämä oli johtanut useiden syytteiden vanhentumiseen ja kolmessa tapauksessa myös Valtakunnansyyttäjänvirastolle tehtyyn kanteluun. Edelleen X oli 13.10.1998 perusteltua syytä ilmoittamatta ja 18.5.1999 huolimattomuuttaan laiminlyönyt olla paikalla käräjäoikeuden istunnossa, minkä vuoksi kumpikin käsittely oli jouduttu lykkäämään. Lisäksi X oli kolmena eri kertana, 31.12.1998, 26.1.1999 ja 29.4.1999, ilman perustetta hankkinut hyödykkeitä omaan käyttöönsä syyttäjäosaston nimissä siten, että tavaroiden toimittajat olivat perustellusti luulleet tavaroiden tulevan syyttäjäosastolle. Näin laskut olivat jääneet osaston maksettaviksi. X oli myös keväällä 1999 jättänyt perusteettomasti osaston maksettavaksi matkapuhelinlaskuja. Oikaisuvaatimuksessaan X on muun ohella katsonut, että hänen toimintaansa voitaisiin arvioida vasta sitten, kun esitutkinta on kokonaan suoritettu ja syyteharkinta päättynyt.

Irtisanomiseen voidaan ryhtyä, kun siitä päättävä viranomainen katsoo sen edellytysten täyttyvän, vaikka henkilöä ei olisi vielä syytetty tai tuomittu rangaistukseen irtisanomispäätöksen perusteena olevasta teosta tai laiminlyönnistä. X:n irtisanomiseen oli siten voitu ryhtyä riippumatta siitä, missä vaiheessa syyteharkinta oli ollut. Virkamieslautakunta on myös katsonut, että X:n oikaisuvaatimus voitiin ratkaista esitetyn kirjallisen aineiston perusteella syyteharkinnan valmistumisesta riippumatta. Ottaen huomioon annetun kirjallisen varoituksen X:n oli täytynyt itsekin ymmärtää laiminlyöneensä käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla vapaa-aikanaan. X oli myös kuvatulla tavalla laiminlyönyt virkatehtäviensä asianmukaisen ja viivytyksettömän suorittamisen. Hän oli myös laiminlyönyt käyttäytyä asemansa edellyttämällä tavalla virantoimituksessa ja jättänyt noudattamatta työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Irtisanomiselle oli ollut erityisen painava syy, joten irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä oli voitu päättää.

Oikaisuvaatimus hylättiin.

KHO:2001:2672
X on vaatinut virkamieslautakunnan päätöksen kumoamista sillä perusteella, että päätös oli tehty häntä enempää kuulematta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tällaista menettelyvirhettä ei kuitenkaan tapahtunut, joten virkamieslautakunnan päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa.

Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_25_§_2_mom
Valtion_virkamiesL_40_§_2_mom_4_kohta
Valtion_virkamiesL_55_§_2_mom