Toimistonjohtaja X oli irtisanottu 24.4.1998 virkamieslain 25 §:n 2 momentin nojalla ja pidätetty virantoimituksesta 8.5.1998 virkamieslain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla. Irtisanomiseen oli päädytty, koska vakavat yhteistyövaikeudet ja luottamuspula X:n ja työvoimatoimiston yhteistyötahojen välillä olivat tehneet mahdottomaksi X:n toimimisen työvoimatoimiston johtajana. Yhteistyövaikeudet olivat jatkuneet pitkään ja johtaneet kunnan kirjalliseen vetoomukseen työvoimatoimiston palvelukyvyn parantamiseksi 28.4.1997. Tilanteen vakavuus oli myös todettu kunnan muistiossa 29.1.1998, mutta tilanne ei ollut tämän jälkeenkään korjaantunut. Näiden ongelmien lisäksi työvoimatoimiston johtamisessa ja ilmapiirissä oli ilmennyt vakavia sisäisiä ongelmia, joita oli käsitelty useissa yhteyksissä. X:lle oli järjestetty tilanteen laukaisemiseksi mahdollisuus tulla henkilökiertoon 1.12.1997 alkaen, mutta hän oli kuitenkin itse halunnut keskeyttää sen 16.1.1998. Hän oli myös kieltäytynyt mahdollisuudesta siirtyä piiritarkastajaksi 30.1.1998. Irtisanomisperusteiden johdosta X:ää kuultaessa 19.2.1998 häneltä oli vielä tiedusteltu halukkuutta siirtyä työskentelemään työvoimaosastolle, ja häneltä oli edelleen 26.2.1998 pyydetty omaa ehdotusta irtisanomisen vaihtoehdoksi. Tällaista ehdotusta hän ei ollut tehnyt.

Kunnan ja yritysjärjestöjen tyytymättömyys X:n johtamistapaan oli merkittävällä tavalla heikentänyt X:n edellytyksiä toimia työvoimatoimiston johtajana. Harkittaessa virkamieslain 25 § 2 momentin erityisen painavan syyn täyttymistä on tullut ottaa huomioon, ettei X:n ollut osoitettu laiminlyöneen virkatehtäviään tai muutoin rikkoneen virkavelvollisuuksiaan tai menetelleen lainvastaisesti. Työvoimatoimiston sisäisiä johtamisongelmia ei ollut riittävästi selvitetty, eikä niitä ollut saatettu X:n tietoon asianmukaisesti. Irtisanomista ei siten ole voitu perustaa työvoimatoimiston sisäisiin ongelmiin johtamisessa. Henkilökierron keskeyttämisellä ei ole ollut asiassa merkitystä, koska X ei siihen suostuessaan ollut sitoutunut olemaan palaamatta työvoimatoimiston johtajaksi. Työnantajalla ei ollut laillista perustetta vaatia X:ää irtisanoutumaan sillä perusteella, että hänet olisi nimitetty piiritarkastajaksi. Irtisanomista ei siten ole voitu perustaa X:n kieltäytymiseen ottaa vastaan tarjottu piiritarkastajan virka. X oli tiennyt kunnan ja yrittäjäjärjestöjen tyytymättömyydestä toimintaansa, mutta ei tiennyt työnantajansa kantaa asiaan. Asiassa on jäänyt selvittämättä, missä määrin tyytymättömyys oli johtunut työvoimatoimiston moitittavasta ja virheellisestä toiminnasta, eikä X:lle ollut annettu ohjeita tai työnjohtomääräyksiä siitä, miten työvoimatoimiston toimintaa tulisi muuttaa. Yhteistyövaikeuksia ei siten ole voitu pitää pelkästään X:stä johtuvina.

Oikaisuvaatimus hyväksyttiin ja irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskevat päätökset kumottiin; X:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin lakiin perustumattomana. (Äänestys 7-2).

KHO:2000:1969: Ei muutosta.

Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_25_§_2_mom
Valtion_virkamiesL_40_§_2_mom_4_kohta