Hyppää sisältöön
Media

Entä jos meillä ei olisi puhdasta vettä?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 5.10.2022 14.07
Kolumni
Finanssineuvos Teemu Eriksson.

Vesihuolto on yksi yhteiskunnan kaikkein keskeisimmistä palveluista. Kunnat tai niiden omistamat yhtiöt vastaavat siitä suurelta osalta.

Puhdas vesi ja likaisen veden poiskuljetus ovat ehkä elämälle kaikkein välttämättömintä infrastruktuuria. Varsinkin kesällä kotitalouksissa tullaan toimeen aika pitkäänkin ilman sähköä, mutta ilman vettä käy huonosti hyvin nopeasti. Koska vesihuolto toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin ja häiriöttömästi, asiaan ei kiinnitetä kovin paljon huomiota julkisuudessa. Paitsi silloin, kun jokin menee pieleen.

Näkyvissä on tilanteita, joissa korjausvelka voi päästä kasvamaan tasolle, jossa riskit nousevat. Myös yhteiskunnan muutokset vaikeuttavat infrastruktuurin ylläpitämistä, kun vähenevän väestön alueilla maksajia ja käyttäjiä on vähemmän eikä verkon uusimiseen tai parantamiseen ole oikein varaa. Vastaukset ongelmiin on syytä löytää ennen niiden toteutumista.

Meillä on ollut alueellisia vesikriisejä, joissa hanavesi on päässyt saastumaan inhimillisen virheen vuoksi.  Jokainen osaa kuvitella niiden jäljiltä, miten vaikeaksi elämä muodostuu, jos kraanasta tuleva puhdas vesi ei enää olekaan puhdasta. Arki mullistuu, kun jokainen juotava ja ruuanlaittoon käytettävä pisara on saatava jostain muualta. Vielä hankalampaa on, jos omaan suihkuun ei voikaan mennä pesulle.

Vesihuolto käsittää myös jäteveden johtamisen viemäriverkostoon sekä sen puhdistuksen. Onneksi meillä ei ole laajaa kokemusta tätä koskevista ongelmista. On kuitenkin helppoa kuvitella, miten vaikeaksi elämä muuttuisi, jos likainen vesi ei lähtisikään asunnosta pois. Tukkeutuneesta viemäristä lienee kärsitty monessakin asunnossa, mutta vastaava ilmiö yhtä aikaa vaikkapa korttelin, kylän tai kaupunginosan mittakaavassa vaikeuttaisi jo merkittävästi normaalia elämää.

Vesihuolto on sekä hyvinvoinnin että turvallisuuden perustekijä, joka ei herätä suuria tunteita toimiessaan, mutta pettäessään vie pohjan molemmilta. Talouden ja rahan näkökulmasta vesihuollon häiriöt tulevat kalliimmiksi kuin infrastruktuurin riittävä ja olosuhteisiin sopeutettu ylläpito. 

Ongelmia ei odotella sormi suussa, vaan valtionhallinto, kunnat ja vesilaitokset varautuvat vesihuollon muutoksiin, korjausvelkaan ja muihin tulevaisuuden haasteisiin. Vesihuoltoon voi kohdistua myös muita uhkia ja häiriöitä, joihin on varauduttava, koska vesihuollon on toimittava kaikissa olosuhteissa. 

Asia ei ole kuitenkaan pelkästään vesilaitosten asia: päätöksentekijöillä on oma täysin välttämätön roolinsa vesihuollon häiriöttömyyden turvaamisessa Suomessa. 

Teemu Eriksson
finanssineuvos


Kuntien hallinnon ja talouden neuvottelukunnan arviointijaosto järjestää 12.10.2022 seminaarin vesihuollon tulevaisuudesta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Kuntaliiton kanssa. Vesihuoltoseminaarin tarkoituksena on tavoittaa kuntien päättäjiä ja herätellä vastaamaan riskeihin, ennen kuin ne toteutuvat jossain.