Hankejohtaja Tuula Lybeck ja erityisasiantuntija Jaana Walldén:
Ilmiölähtöinen valmistelu ja yhteistyö uudistavat valtionavustustoimintaa

Valtionavustukset ovat tehokas keino kehittää yhteiskuntaa ja muuttaa sitä. Mutta miten valtionavustuksilla rahoitettu toiminta tukee kestävyyskysymysten kaltaisten haasteiden ratkaisemista? Yhteiskunnallisessa muutoksessa tarvitaan ilmiölähtöistä valmistelua ja yhteistyötä.

Monimuotoista ja siilomaista valtionavustustoimintaa yhdenmukaistetaan

Valtionavustukset ovat harkinnanvaraista julkista rahoitusta, jota valtionapuviranomaiset myöntävät arviolta neljä miljardia euroa joka vuosi. Valtionavustukset ovatkin merkittäviä esimerkiksi kuntataloudelle, kansalaisyhteiskunnan tilalle ja tulevaisuudelle.

Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista ilmiöistä, joihin vaikuttavat useat eri tekijät. Valtionavustusten kohdentaminen – yhteiskunnallisten ilmiöiden kannalta olennaisiin tekijöihin – on keino edistää haluttuja yhteiskunnallisia päämääriä ja vastata muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Monimuotoista ja siilomaista valtionavustustoimintaa yhdenmukaistetaan lisäämällä ilmiölähtöistä valmistelua ja yhteistyötä.  

Ilmiölähtöinen valmistelu lisää valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta 

Valtionavustustoimintaa varten kehitetään uutta toimintamallia, jonka periaatteina ovat ilmiölähtöisyys, verkostomainen yhteistyö ja vaikuttavuus. Valtionapuviranomaiset uudistavat niiden avulla tapaansa suunnitella valtionavustustoimintaa. 

Ilmiölähtöinen valmistelu auttaa ymmärtämään valtionavustusten käytön vaikutuksia yhteiskunnassa. Uusi toimintamalli ohjaa valtionapuviranomaisia suunnittelemaan valtionavustustoimintaansa vaikuttavuusperusteisesti. Tavoitteena on, että valtionapuviranomaiset kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota valtionavustuksilla rahoitettavan toiminnan tuloksiin ja vaikutuksiin toimenpiteiden tai niiden tarkan määrittelyn asemesta. Tuloksia ja vaikutuksia koskevan tiedon analysointi ja jakaminen lisäävät valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta.

Yhteistyössä syntyy tietoa toiminnan suunnittelussa hyödynnettäväksi

Kukaan ei voi yksin vaikuttaa kaikkiin tekijöihin, joilla monimutkaiset kestävyyskysymykset ratkaistaan. Vaikuttavuuden takia tarvitaan yhteistyötä. Valtionavustusten käytön ei tule myöskään pelkistyä valmiiden ratkaisujen toteuttamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä, vaan valtionapuviranomaisten on luotava tilaa ja mahdollisuuksia synnyttää myös jotain aivan uutta. 

Valtionavustustoiminta voi olla osa kestävyyskysymysten kaltaisten monimutkaisten haasteiden ratkaisemista ilmiölähtöisen valmistelun ja yhteistyön ansiosta. Kun valtionapuviranomaiset ja valtionavustusten hakijat ja saajat oppivat ymmärtämään toimintaansa suhteessa toisiinsa ja muodostamaan yhteyksiä yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tekijöihin, valtionavustustoiminnassa saadaan enemmän aikaan yhdessä ja yhteiseksi hyväksi. Ilmiölähtöinen valmistelu ja yhteistyö ovat askeleita kohti vaikuttavampaa valtionavustustoimintaa ja vaikuttavuusviestintää.

Tuula Lybeck
Hankejohtaja, valtionavustusten kehittämishanke

Jaana Walldén
Erityisasiantuntija, valtionavustusten kehittämishanke

Valtionavustustoiminnan verkostomainen toimintamalli -opas
Kolumni pohjautuu toimintamallioppaaseen, joka on valtionapuviranomaisten työväline valtionavustustoiminnan kehittämiseksi uuden toimintamallin mukaiseksi.