Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen:
Hyvä hallinto on suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tärkeä voimavara
Kun olin vauva, äitini ja isäni etsivät minulle lastenhoitajaa kaupan ilmoitustaululta. Kun Suomessa kärsittiin 1970-luvun energiakriisistä, ennakoimattomat ja lapselle pelottavat sähkökatkot olivat tavallisia. Kun olin koululainen, yhteydenpito ystävien kanssa tapahtui koulussa sopien, koska kaikkien kotona ei ollut puhelinta. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin Suomea ei samaksi tunnista.
Hyvinvointiyhteiskunta takaa lapsille varhaiskasvatuksen ja maksuttoman perusopetuksen kouluruokailuineen. Ensi talven mahdolliseen sähköpulaan on varauduttu laajalla yhteistyöllä, ja kuluttajat saavat kännyköihinsä ajantasaista ja ennakoivaa tietoa. Nuoremme löytävät toisensa ja yhteiskunnan sekä yritysten tarjoamat palvelut erilaisten sovellusten avulla kätevästi.
Maamme kehitys näkyy myös monissa kansainvälisissä mittauksissa. Olemme kärkisijoilla esimerkiksi kestävän kehityksen globaalissa raportissa, yhteiskunnan laillisuuden ja korruption vähäisyyden raportissa sekä digitaalitalouden ja -yhteiskunnan raportissa. Kansalaiset arvioivat yhteiskuntamme oikeudenmukaiseksi, julkisiin instituutioihin luotetaan ja suomalaiset kertovat olevansa onnellisia.
Suomalaisen hallinnon juuret ulottuvat satojen vuosien päähän, mutta edellä kuvatut kehitysharppaukset eivät ole tapahtuneet itsekseen tai automaattisesti. Keskiössä on ollut kansakunnan määrätietoinen työ kaikille paremman, tasa-arvoisemman ja turvallisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Tämä on vaatinut keskinäistä luottamusta, demokratian, laillisuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden vankkaa kunnioitusta, valtavasti työtä, uusien ideoiden rohkeaa edistämistä, sitkeyttä ja sisua. Tätä kaikkea on suomalainen hyvä hallinto.
Julkisen hallinnon strategia viitoittaa uudistusten suuntaa
Hyviin tuloksiin ei ole varaa jäädä köllöttelemään. Edessämme on uusia haasteita, joihin tämän päivän päättäjät ja yhteiskunnan eri toimijat joutuvat vastaamaan. Ei ole varaa haaskata aiempien sukupolvien arvokasta työtä, vaan jatkaa uudistamista ja rakentamista.
Työtä viitoittaa vuonna 2020 hyväksytty Julkisen hallinnon strategia, jonka tavoitteena on rakentaa murrosten keskellä kestävää hyvinvointia ja arkea – kaikissa tilanteissa turvallista ja toimivaa yhteiskuntaa. Vielä vuonna 2019 moni meistä olisi kuitannut nämä tavoitteet yhteiskunnassamme vallitseviksi itsestäänselvyyksiksi. Pandemian ja Ukrainan sodan keskellä huomaamme, että aiemmin varmoista asioista muodostuu uudella tavalla tärkeitä ja tavoiteltavia.
Konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseen ovat esimerkiksi keskinäisen luottamuksen ja keskustelun varmistaminen ja vihapuheen määrätietoinen vastustaminen, jotta kykenemme jatkossakin laajaan yhteistyöhön. Historiallinen hyvinvointialueiden aloitus tuo mahdollisuuden paitsi uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja myös parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä. Kaikkien julkisten palvelujen kehittämiseen tarvitaan kansalaisraateja, erilaisia palautekanavia ja myös palveluohjaajia, joille palautteen voi esittää kasvokkain.
Meidän pitää jatkuvasti haastaa itseämme etsimään uusia, parempia keinoja hyvän hallinnon, kansalaisten osallisuuden ja demokratian vahvistamiseksi. Siten tämän päivän vauvat voivat 50 vuoden päästä todeta, että onneksi me edeltävät polvet uskalsimme uudistaa ja rakentaa. Tartutko Sinä haasteeseen?
Susanna Huovinen
Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri
@SusannaHuovinen
Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.