Erityisasiantuntija Teemu Kääriäinen:
Käytännön kokemuksia lompakoista EU-piloteissa
Suomi on ollut aktiivisesti eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden pilotoinneissa huhtikuusta 2023 lähtien. Niissä on testattu mobiiliajokorttia, sähköisiä korkeakoulutodistuksia ja yritysten lompakoita. Tavoitteena on, että lompakko olisi yhteensopiva koko Euroopassa, kirjoittaa erityisasiantuntija Teemu Kääriäinen.
Pilotoinnit ovat tarjonneet konkreettista tietoa lompakon valmisteluun EU:ssa. Käytännön kokeilujen tarkoituksena on edistää erityisesti lompakoiden yhteentoimivuutta rajat ylittävässä asioinnissa ja toisaalta myös yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Pilotoinneista on saatu myös konkreettisia syötteitä lompakoita koskevien teknisten vaatimusten valmisteluun sekä standardointityöhön.
Suomalaiset toimijat ovat mukana piloteissa kolmen eri yhteistyöhankkeen eli niin sanotun konsortion kautta. Valtiovarainministeriö on koordinoinut suomalaisten viranomaistahojen osallistumista pilotointiin. Piloteissa käytetään testidataa, mikä tarkoittaa sitä, että niissä ei käsitellä oikeita henkilötietoja. Tämän vuoksi ratkaisut eivät ole täysin valmiita tuotantokäyttöön pilotoinnin päättyessä, mutta niissä tehtävä työ edesauttaa asetuksen velvoitteiden täyttämisessä.
Mobiiliajokortti toimisi autovuokraamoissa
Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) osallistuvat Ranskan ja Saksan vetämään POTENTIAL-konsortioon, jossa kokeillaan muun muassa mobiiliajokorttia autovuokraamoiden asioinnissa. DVV kokeilee pilotoinnissa myös lompakon käyttöä sähköisessä viranomaisasioinnissa ja toimii lisäksi tarkkailijana sähköisen allekirjoittamisen pilotoinnissa.
Mobiiliajokortti tallennetaan lompakkoon, ja tiedot päivittyvät Traficomin ajo-oikeusrekisteristä. Todistukset pysyvät käyttäjän hallinnassa, ja hän voi valita, mitä tietoja luovuttaa asioinnin yhteydessä. Ulkopuoliset eivät pääse tietoihin käsiksi eikä kukaan seurata miten mobiiliajokorttia käytetään. Lompakkosovellus toimisi sekä sähköisesti että käyntiasioinnissa. Autovuokraamoille mobiiliajokortti parantaa ajo-oikeuden tarkastuksen luotettavuutta ja tietosuojakäytäntöjä.
Pilotointi antaa lisätietoa siitä, millaisia toimenpiteitä asiointipalveluilta edellytettäisiin käyntiasioinnin mahdollistamiseksi asiointipisteillä. Lisäksi saadaan parempi ymmärrys siitä, millaisia laitehankintoja mahdollisesti tarvittaisiin ja miten ajo-oikeustietojen varmistaminen toteutetaan oikeaoppisesti.
Tutkinto- ja opiskelijatietojen rajat ylittävä hyödyntäminen helpottuu
DC4EU-konsortion pilotointia koordinoi Espanja ja Suomesta siinä ovat mukana DVV ja Opetushallitus. Opetushallitus kokeilee pilotoinnissa korkeakoulusektorin tutkintotodistusten ja opiskelijatietojen rajat ylittävää hyödyntämistä. Tarkoituksena on helpottaa hakeutumista opiskelemaan Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Tätä yhteistyötä on opetussektorilla tehty jo pitkään. Haasteena on sovittaa yhteen eri aloitteiden teknisiä yksityiskohtia ja muuta yhteensopivuustyötä.
Pilotoinnissa Opetushallituksen tarkoituksena on mahdollistaa suomalaisille korkeakoulututkinnon suorittaneille ja korkeakoulujen opiskelijoille mahdollisuus osoittaa tietojaan ulkomaalaisiin asiointipalveluihin ja samalla myös automatisoida ja tehostaa prosesseja opiskelupaikkojen vastaanottoon Opintopolku-palvelussa. Näin helpotettaisiin ulkomaisten opiskelijoiden opiskelijaksi tuloa suomalaisiin korkeakouluihin.
Lompakko on sekä vahvan sähköisen tunnistamisen väline että väline hallinnoida ja osoittaa todistusten sisältämiä tietoja. Pilotoinnissa hyödynnetään vahvaa sähköistä tunnistautumista, minkä avulla opiskelija voisi asioida myös julkishallinnon sähköisissä asiointipalveluissa.
Lompakko parantaa yritysten edellytyksiä digitaalisilla sisämarkkinoilla
Ruotsin vetämä EWC-konsortio keskittyy yritysten käyttötapauksiin. Suomesta mukana on useita toimijoita. Digi- ja väestötietovirasto kokeilee matkustamisen käyttötapauksia ja Verohallinto puolestaan yritysten lompakoihin liittyviä käyttötapauksia, kuten yrityksen tunnistamista avattaessa yritykselle pankkitiliä toisessa maassa.
Yritysten lompakot ovat erilaisia kuin luonnollisilla henkilöillä, mutta niitä käytettäisiin yhtä lailla yritysten tunnistamiseen, tietojen leimaamiseen ja todisteiden käsittelyyn. Yritys voisi esimerkiksi leimata yrityksen liikkeelle laskemia sähköisiä kuitteja automaattisesti. Lompakko myös edistäisi digitaalisia sisämarkkinoita, sillä se mahdollistaisi varmennetun yritystiedon rajat ylittävän jakamisen.
Esimerkiksi nykyiset pankkitilin avaamiseen liittyvät käytännöt perustuvat usein sähköpostien lähettelyyn, manuaalisiin tarkastusprosesseihin sekä mahdollisesti fyysisiin käynteihin pankkikonttoreissa. Lompakoihin pohjautuvassa mallissa tämä raskas prosessi voitaisiin automatisoida.
Pilotoinnista saadaan hyötyjä kansalliseen täytäntöönpanoon
Pilotit jatkuvat vuoteen 2025, ja uusi rahoituskierros on valmistelussa vuosille 2025–2027. Pilotit ovat tärkeä osa eIDAS-asetuksen lompakoiden kehittämistä. Lompakoiden tarkoituksena on tehdä rajat ylittävästä asioinnista sujuvampaa ja vähentää käsintehtävää paperityötä.
Tuotantokäyttöön on vielä matkaa, mutta on hyvä muistaa, että lompakoiden sisältämä tieto tulee aina varmistaa koneellisesti. Koskaan ei voida luottaa pelkästään siihen tietoon, joka on näkyvissä puhelimen näytöllä. Tämä periaate on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, jos henkilötietojen osoittaminen käyntiasioinnissa lompakkoa hyödyntäen yleistyy.
Piloteista saadaan tärkeää tietoa siitä, mitkä ovat seuraavat askeleet siirtymässä kohti tuotantokäyttöä. Samalla selvitetään sitä, miten etenkin yksityisten sektorin toimijoille voidaan tarjota selkeitä liiketoimintamalleja ja puitteet sille, miten ne voivat toimia digitaalisen lompakoiden maailmassa.
Teemu Kääriäinen
Erityisasiantuntija
Tietoa Opetushallituksen pilotoinnista (oph.fi)
Tietoa Verohallinnon pilotoinnista (vero.fi)
Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko (dvv.fi)