Päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeus 17.2.2022 Virkajärjestely nro H273/2022 (diaarinumero 20406/03.04.04.04.03/2021)

 

Asia     
Valtion viran muuttamista koskeva valitus

Asiasanat     
Oikeudenkäyntikulut
Päätöksen kumoaminen
Viran nimen muuttaminen
Virkajärjestely

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisilaitos oli 5.7.2018 päättänyt siirtää erikoissuunnittelijana työskennelleen A:n toimistosihteerin tehtäviin 1.9.2018 alkaen. Poliisihallitus oli tämän seurauksena 28.9.2018 valituksenalaisella päätöksellään muuttanut poliisilaitokseen sijoitetun erikoissuunnittelija A:n viran nimen toimistosihteeriksi 1.10.2018 lukien. A oli Helsingin hallinto-oikeudelle osoittamassaan valituksessa vaatinut sekä poliisilaitoksen päätöksen että Poliisihallituksen päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista valituskirjelmästään ilmenevin perustein. Helsingin hallinto-oikeus oli 10.3.2021 antamallaan päätöksellä A:n valituksesta kumonnut poliisilaitoksen päätöksen sekä velvoittanut poliisilaitoksen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 3 300 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Päätöksen perustelujen mukaan A:n virkaa oli poliisilaitoksen päätöksellä muutettu niin olennaisesti, että virka oli muuttunut kokonaan toiseksi viraksi. Poliisilaitoksen päätöksellä toteutettu virkajärjestely vastaa tosiasiasialliselta luonteeltaan viran perustamista. Valtion virkamiesasetuksen 3 §:n mukaan toimivalta poliisilaitoksen viran perustamiseen on Poliisihallituksella. Poliisilaitoksella ei ollut toimivaltaa päättää A:ta koskevasta virkajärjestelystä päätöksestään ilmenevällä tavalla, joten poliisilaitoksen päätös kumottiin lainvastaisena. Poliisihallituksen päätöksestä tehty valitus jätettiin Helsingin hallinto-oikeudessa tutkimatta ja se siirrettiin sivuvaatimuksineen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

A oli vaatinut, että Poliisihallituksen päätös viran nimen muuttamisesta kumotaan. Poliisihallitus puolestaan vaati, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Poliisihallituksen vaatimus perustui hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentin säännökseen, jonka mukaan hallinnon sisäiseen määräykseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Poliisihallitus väitti, että päätös viran nimen muuttamisesta oli lähinnä teknisluonteinen, eikä Poliisihallituksen ratkaisu muuttanut viran tehtäviä eikä vaativuustasoa.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus tutki A:n valituksen, sillä se katsoi, että Poliisihallituksen valituksenalainen päätös liittyi virkajärjestelykokonaisuuteen, jossa poliisilaitos oli tosiasiallisesti siirtänyt A:n toisiin tehtäviin, mikä oli tarkoittanut hänen virkanimikkeensä muuttumista erikoissuunnittelijasta toimistosihteeriksi, tehtävän vaativuustason muuttumista ja palkan alenemista palkan takuuosan maksamista koskevan ajanjakson jälkeen. Hallinto-oikeus totesi, että viran nimen muuttamista koskevaa päätöstä oli osana edellä mainittua virkajärjestelykokonaisuutta pidettävä valituskelpoisena hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuna päätöksenä. Tämän johdosta A:n valitus oli siten tutkittava.

Pääasiaratkaisun osalta hallinto-oikeus totesi, että Poliisihallituksen päätös viran nimen muuttamisesta oli perustunut siihen, että poliisilaitos oli muuttanut viran tehtäviä eikä viran nimi vastannut uusia tehtäviä. Helsingin hallinto-oikeus oli 10.3.2021 antamallaan päätöksellä kumonnut A:n valituksesta edellä mainitun poliisilaitoksen päätöksen. Poliisilaitoksen päätöksen kumoamisen myötä Poliisihallituksen päätöksessä mainitut perusteet viran nimen muuttamiselle olivat poistuneet. Näin ollen Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Poliisihallituksen päätöksen.

Hallinto-oikeus hylkäsi lisäksi A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. A oli toimittanut 5 588,90 euron määräisen oikeudenkäyntikululaskun, joka koski yhteisesti sekä poliisilaitoksen että Poliisihallituksen päätöksistä tehtyä valitusta. Tuon laskun perusteella Helsingin hallinto-oikeus oli velvoittanut poliisilaitoksen korvaamaan A:lle oikeudenkäyntikuluja 3 300 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Hallinto-oikeuden mukaan A ei ollut esittänyt sellaisia perusteita, jotka koskisivat nimenomaisesti ja vain viran nimen muuttamisen edellytyksiä, vaan perusteet koskivat lähinnä viran tehtävien muuttamista. Korvattavaksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen katsottiin siten aiheutuneen lähes kokonaan poliisilaitoksen päätöksestä valittamisesta. Poliisihallituksen päätöksen kumoaminen ei hallinto-oikeuden mukaan johtunut Poliisihallituksen virheestä vaan siitä, että sen päätöksen perusteena ollut poliisilaitoksen päätös oli myöhemmin tullut kumotuksi. Näistä syistä tuomioistuin katsoi, ettei ole kohtuutonta, että A joutuu pitämään hänelle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 57 § 1 ja 3 momentti
Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 ja 2 momentti ja 74 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 §