Työryhmän raportti
Rakennusalan kehityksen tukeminen julkisen vallan toimin auttaa vain rajallisesti ja väliaikaisesti

Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä arvioi, että asuntojen uudisrakentaminen vähenee jyrkästi vuonna 2023 ja on vähäistä myös ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa raportissaan tukitoimia, joiden käyttämisestä hallitus on päättänyt budjettiriihessä.

Asuntorakentamisen suhdannetyöryhmä arvioi raportissaan, että useamman vuoden vilkkaana pysynyt uudisrakentaminen supistuu tänä ja ensi vuonna. Valtiovarainministeriön johdolla toimineen työryhmän mukaan koko rakentamisen alan kehitys on vakaampaa, mutta rakentaminen supistuu kokonaisuudessaankin tuntuvasti. Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioidaan olevan Suomessa lähitulevaisuudessa vaimeaa, mutta rakentamisen supistumisesta huolimatta syvää taantumaa tai rahoitusjärjestelmän tilan merkittävää heikkenemistä ei odoteta.

Työryhmän mukaan rakentamisen alan kehitystä ei voi auttaa julkisen vallan tukitoimin kuin rajallisesti ja väliaikaisesti, eivätkä suuret rahalliset tukitoimet ole nykytilanteessa perusteltuja. Tuotannon supistumiseen ovat vaikuttaneet korkojen nousu, kotitalouksien ostovoiman heikko kehitys ja rakentamisen kustannusten nousu. Näiden tekijöiden arvioidaan kääntyvän myönteisempään suuntaan, mikä ajan myötä tukee myös rakentamista. 

Toimenpide-ehdotukset huomioivat riittävän asuntotuotannon ja taloudellisen tilanteen

Työryhmä ehdottaa kuitenkin useita tarkasti suunnattuja toimenpiteitä. Ne pyrkivät pienentämään riskiä siitä, että rakentamisen väheneminen johtaisi laajoihin seurauksiin kokonaistaloudellisessa kehityksessä. Samalla toimenpiteet huomioivat, että asuntotuotanto pysyy riittävänä kysyntään verrattuna pitkällä aikavälillä. Toimenpiteiden mittakaavassa otetaan huomioon kokonaistaloudellinen tilanne ja julkisen talouden vahvistamisen tarve. 

Ehdotettavat toimenpiteet liittyvät erityisryhmien investointiavustusten määrään, asumisoikeusasuntojen tuotantoon, valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksien suuntaamiseen ja ASP-korkotukilainojen enimmäismäärään. Lisäksi ehdotettuja toimenpiteitä liittyy kotitalousvähennykseen remonttien osalta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseihin sekä rakennemuutostukien ja työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoihin. 

Hallitus on päättänyt budjettiriihessään käyttää osaa työryhmän ehdottamista toimenpiteistä. Hallitusohjelmaan kirjattua erityisryhmien investointiavustusten säästöä lievennetään 20 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Lisäksi asumisoikeuskohteiden lainapäätöksiä voi tehdä korkotukivaltuuden riittäessä vuoden 2024 loppuun asti, eli vuoden verran pidempään verrattuna hallitusohjelmakirjaukseen. 

Hallitus helpottaa asuntorakentamisen tilannetta myös yhdistämällä lyhyen ja pitkän korkotukimallin valtuudet korkotukilainavaltuuden sisällä, jotta joustavuus lisääntyy kysynnän mukaan. Lisäksi lyhyen korkotukimallin ehtoja kehitetään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseja sujuvoitetaan ja aloituspäätöksiä nopeutetaan. ASP-korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan. Rakennemuutostukien sekä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen tarpeen rajuihin muutoksiin reagoidaan tarvittaessa. Toimet lisäävät vuonna 2024 budjettimenoja 20 miljoonaa euroa VM:n budjettiehdotukseen nähden.

Työryhmässä oli edustajia valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, ja ryhmä raportoi työnsä aikana valtiovarainministeri Riikka Purralle sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. 

Lisätietoja

Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 554, lauri.kajanoja(a)gov.fi

Osastopäällikkö, ylijohtaja Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen(a)gov.fi