Suomen talous on pysähdyksissä, mutta piristyy – ostovoiman lisääntyminen ja investoinnit antavat vauhtia kasvulle loppuvuodesta

Suomen talouskasvu on pysähdyksissä, kun hintojen ja korkojen nousu vähentää kysyntää. Talouden odotetaan kuitenkin piristyvän loppuvuonna kotitalouksien ostovoiman kasvun myötä. Lisävauhtia kasvulle antavat vihreän siirtymän investoinnit. Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna, eikä se ole pienenemässä ennustejaksolla, arvioi valtiovarainministeriö 15. kesäkuuta julkaisemassaan talouskatsauksessa. Katsaus ei sisällä uuden hallitusohjelman toimia julkisen talouden vahvistamiseksi.

Vuonna 2023 bruttokansantuote (BKT) pysyy viime vuoden tasolla. Talouskasvua painaa hintojen ja korkojen nousu, joka on jarruttanut kotitalouksien kulutusta ja yksityisiä investointeja. Vastapainoksi ulkomaankaupan vaikutus kasvuun on positiivinen viennin kasvaessa ja tuonnin vähentyessä merkittävästi. 

”Suomen talouden alkuvuosi on sujunut odotusten mukaisesti, eikä näkymä eteenpäinkään ole muuttunut oleellisesti. Vaikka vihreät investoinnit voivat yllättää positiivisesti, julkisen taloudenpidon vakauttamiseksi tarvitaan yllätysten sijasta määrätietoisia ja mittavia toimia”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Vuonna 2024 Suomen talouden odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia ja 1,9 prosenttia vuonna 2025. Kasvuun vaikuttavat positiivisesti hintojen nousun hidastuminen ja kotitalouksien tulojen kasvu, jotka parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Kasvua tukevat lisäksi vihreän siirtymän investoinnit, jotka lisäävät kotimaista kysyntää. Jos investoinnit toteutuvat, suurin osa niistä tehdään kuitenkin vuosikymmenen loppupuolella. 

Tuotannon kasvun pysähtyminen näkyy työllisyyden lievänä laskuna vuoden lopulla. Työllisyyden lasku jää kuitenkin vähäiseksi, ja työllisyys paranee ennustejakson aikana. Työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,6 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Yhtä hyvä työttömyystilanne on ollut viimeksi 1990-luvun alussa.

Talouden tilannekuva on kaksijakoinen niin Suomessa kuin maailmalla. Palvelut ovat vahvassa kasvussa, työllisyystilanne kohenee edelleen ja palkat nousevat. Toisaalta teollisuuden tilanne on selvästi aiempaa heikompi, ja korkojen nousu on saanut rakentamisen syvään laskuun.

Investointisuunnitelmat saattavat tarjota ennustettua suuremman potkun talouskasvulle

Vientiä kasvattaa hintakilpailukyvyn pysyminen kohtuullisen hyvänä. Tuonnin kasvu nopeutuu ensi vuonna kulutuksen ja investointien kasvun myötä. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen ja matkailun väheneminen Suomeen ovat jättäneet pitkäaikaisen jäljen Suomen ulkomaankauppaan ja erityisten palveluiden vientiin.   

Asuntoluottojen korkojen nopea nousu on hyydyttänyt asuntomarkkinat, ja uusien kohteiden rakentamisen aloitukset ovat alkuvuonna vähentyneet noin neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Rakentamista pitävät kuitenkin yllä korjausrakentaminen ja muu kuin asuinrakentaminen. Asuntomarkkinoiden pysähdystilan odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi. Asuinrakentamisen ennakoitua suurempi lasku on kuitenkin mahdollista, erityisesti jos hintojen ja korkojen nousu jatkuvat ennakoitua pidempään. 

Vihreän siirtymän investoinnit vauhdittavat talouskasvua, ja ne voivat tarjota myös ennustettua suuremman positiivisen kasvuimpulssin. Suomeen on suunnitteilla erittäin merkittävä määrä tuulivoimainvestointeja ja sen tuottamaa halpaa sekä puhdasta energiaa hyödyntäviä tuotantolaitosinvestointeja. Kaikki investointisuunnitelmat eivät toteudu, mutta suunnitelmien määrä on moninkertainen normaaliin tilanteeseen verrattuna.   

Julkisen talouden alijäämä kasvaa, mutta uusi hallitus voi vaikuttaa tilanteeseen

Julkinen talous vahvistui kahtena viime vuonna pandemian hellittämisen myötä. Vahvistuminen jäi kuitenkin väliaikaiseksi: talous ei kasva vuonna 2023, inflaatio kasvattaa julkisia menoja ja velanhoitokustannukset kasvavat edelleen ennustejaksolla. Lisäksi monet päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta, erityisesti valtionhallintoa. Kaiken tämän seurauksena julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kasvaa siitä kolmeen prosenttiin vuonna 2025. 

Julkinen velkasuhde kasvaa läpi ennustejakson. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen, sekä kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla jatkossakin. Korkojen nousun pysähtyminen kuitenkin hälventää velanhoitokustannuksiin liittyvää epävarmuutta.

Ennuste perustuu oletukselle, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutus talouteen pysyy nykyisellä tasolla. Sodan uusien käänteiden vaikutuksia Suomen ja Euroopan talouteen on vaikea ennakoida. Lisäksi ennuste on niin kutsutun muuttumattoman politiikan ura, eli se ei ennakoi parhaillaan muodostettavan hallituksen toimia. Uuden hallituksen toimet voivat vaikuttaa julkiseen talouteen merkittävästi. 

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi 
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous) 
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)