Valtiovarainministeri Petteri Orpo:
Suomi suhtautuu varauksellisesti euroalueen erilliseen talousarviovälineeseen

Suomi on mukana Alankomaiden, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Tanskan yhteisessä kannanotossa, joka koskee euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen eli niin sanotun euroalueen budjetin omistajuutta ja rahoitusta. Talousarviovälineestä keskustellaan jälleen seuraavassa euroryhmän kokouksessa toukokuussa.

Suomi osallistuu yhteiseen kannanottoon, koska asiaan on olemassa Suomen eduskunnan asettama kanta ja asian käsittelyllä on määräaika. Talousarvioväline liittyy euroalueen kehittämisen kokonaisuuteen, jota on käsitelty jo vuodesta 2017 ja johon eduskunnan suuri valiokunta on ottanut kantaa vuosien 2017–2018 aikana. Joulukuun 2018 eurohuippukokouksessa päätettiin aloittaa lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen valmistelu ja valmistelun määräajaksi asetettiin kesäkuu 2019. Valmistelulla on kiire, koska talousarviovälineestä on tarkoitus sopia osana EU:n monivuotisia rahoituskehyksiä vuosille 2021–2027.

Kannanotto on Suomen valtioneuvoston ja eduskunnan suuren valiokunnan asettaman linjan mukainen. Suomi ei ole pitänyt erillistä euroalueen budjettia tarkoituksenmukaisena, mutta on pitänyt mahdollisena ottaa huomioon euroalueen erityistarpeita EU:n rahoituskehyksiä ja vuosibudjettia kehittämällä. Suomi on pitänyt talous- ja rahaliiton eli euron perustan kehittämisessä tärkeänä, että toimivalta finanssi- ja talouspolitiikasta säilyy jatkossakin jäsenvaltioilla. Euroalueen jäsenmailla tulee jatkossakin olla vastuu oman taloutensa rakenteellisten ongelmien ja julkisen talouden alijäämän korjaamisesta. Lisäksi suuri valiokunta on painottanut, että kaikissa uudistuksissa on vältettävä euromaiden ja muiden jäsenmaiden eriytymistä ja vastakkainasettelua.

Varsinaista asetusehdotusta euroalueen talousarviovälineestä ei ole vielä olemassa. Suomen tarkka kanta määritetään, kun komissio antaa asetusehdotuksen. Nyt laaditaan niitä puitteita, joihin väline sovitetaan. Siksi on tärkeää tuoda esiin eduskunnan hyväksymät kannat hyvissä ajoin ennen varsinaista asetusehdotusta osana saman mielisten jäsenvaltioiden joukkoa. Talousarviovälineen valmistelu pohjautuu ehdotukselle uudistusten tukiohjelmasta, johon suuri valiokunta on ottanut aiemmin kriittisen kannan. Tässä ehdotuksessa nähtiin olevan ongelmia erityisesti oikeusperustan ja rakennepoliittisen toimivallanjaon suhteen. Yhteinen kannanotto pyrkii osaltaan varmistamaan, että nyt euroryhmän piirissä meneillään olevassa valmistelussa näihin asioihin kiinnitetään huomiota.

Yhteisessä kannanotossa todetaan, että mikäli talousarviovälinettä rahoitetaan hallitustenväliseen sopimukseen nojaten, siihen osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista. Eduskunta on ottanut varauksellisen kannan valtiosopimuksen käyttöön tässä yhteydessä. Lausunnossaan investointien vakautusjärjestelystä eduskunnan suuri valiokunta piti ongelmallisena esitettyä mallia rahoittaa järjestelyn toiminta valtiosopimuksella rahoituskehyksen ja omien varojen päätöksen ulkopuolelta. Valiokunnan mukaan tällainen rahoitusmalli heikentäisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia valvoa EU-varojen käyttöä ja menojen kokonaistasoa. Lisäksi perustuslakivaliokunta on suhtautunut valtiosopimusmalliin varauksellisesti myös siksi, että se on vakiintuneesti katsonut, että talous- ja rahaliittoa tulisi ensisijaisesti kehittää perussopimusten puitteissa.

Talousarviovälineen tarkoituksena ei ole ensisijaisesti tasata suhdannevaihteluita vaan edistää talouksien lähentymistä ja kilpailukykyä. Yhteiseen suhdannevaihteluiden tasaamiseen tähtäävään mekanismiin Suomi on suhtautunut kriittisesti, ja samaa linjaa noudatetaan tässä yhteislausunnossa.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri
@PetteriOrpo