Talouden kasvunäkymä jää vaisuksi
Kiihtyvä inflaatio hidastaa talouden kasvua. Suomen bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna 1,4 prosenttia, arvioi valtiovarainministeriö 17. kesäkuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Helmikuun loppupuolella alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu yhä ja varjostaa talouden näkymiä. Talouskasvu hidastuu ja inflaatio nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän. Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2022, 1,1 prosenttia vuonna 2023 ja 1,3 prosenttia vuonna 2024.
”Talous toipuu koronasta ja aikanaan sodastakin, mutta talouden kasvunäkymä jää vaisuksi. Talouden nostaminen suotuisammalle, ekologisesti kestävälle ja julkista taloutta vahvistavalle kasvu-uralle edellyttää kykyä kilpailla onnistuneesti investoinneista vertaistemme joukossa”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Ennusteessa oletetaan, että kesäkuun alussa vuonna 2022 asetetut talouspakotteet jäävät voimaan. Lisäksi oletetaan, ettei koronaepidemian leviämisen estämiseksi tehdä sellaisia rajoituksia, joilla olisi taloudellisia vaikutuksia.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan varjostaa maailmantalouden näkymiä
Sodan jatkuminen, energian hinnan nousu ja niistä johtuva inflaation maailmanlaajuinen kiihtyminen varjostavat maailmantalouden näkymiä. Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna laajalti viime vuoden nopean kasvun jälkeen. Energiamarkkinat ovat epävakaassa tilassa. Euroopan unionin ilmoitus irtautua venäläisestä energiasta pitää öljyn hinnan korkealla.
Euroalueen talous kärsii sodasta merkittävästi. Lähiaikojen näkymät ovat hyvin epävarmat, ja ennakoivat indikaattorit viittaavat hidastuvaan kasvuun. Rahapolitiikan oletetaan kiristyvän vuoden loppupuolella ja ennusteen korko-oletuksia on nostettu selvästi edellisestä ennusteesta.
Kotitalouksien näkymät heikkenevät hintojen noustessa
Vuonna 2022 inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta. Myös elintarvikkeiden hinnoissa on ollut havaittavissa kiihtyvää nousua. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on alkanut näkyä myös tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.
Yksityinen kulutus kasvaa lähivuosina hitaasti. Kiihtyvä inflaatio leikkaa kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia. Kuluttajien heikentynyt luottamus oman taloudenpitonsa edellytyksiin voi siirtää kulutusta myöhempään ajankohtaan. Työllisyyden kasvu pitää kuitenkin yllä kotitalouksien tuloja. Kulutusta tukee se, etteivät kotitaloudet juuri laita tulojaan säästöön. Vuonna 2023 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun työllisyyden kasvu hiipuu.
Julkinen talous vahvistuu vielä lähivuodet, mutta velkasuhteen kasvu ei pysähdy
Koronavirusepidemian aiheuttama mittava julkisen talouden epätasapaino pieneni viime vuonna voimakkaasti. Julkinen talous jatkaa vahvistumista tänä vuonna. Julkisen talouden vahvistumista siivittävät verotulojen ripeä kasvu sekä koronaepidemian vuoksi tehtyjen tukitoimien väheneminen. Julkisen talouden vahvistuminen pysähtyy ensi vuoteen, minkä jälkeen alijäämä alkaa kasvaa, kun talouden ja työllisyyden kasvu hidastuu.
Julkisen velan kasvu suhteessa bkt:hen taittui vuonna 2021, ja velkasuhde pysyy kutakuinkin ennallaan vuosina 2022‒2023. Velkasuhteen väliaikaiseen tasaantumiseen vaikuttaa alijäämien pieneneminen ja erityisen suotuisa nimellisen bkt:n kasvu. Kun nimellisen bkt:n kasvu hidastuu ja valtionhallinnon, paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä pysyy mittavana, velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen.
Suomen valtion 10-vuotisen viitelainan korko on noussut puolessa vuodessa lähes 2 prosenttiyksikköä, ja arviota valtion korkomenoista on tarkistettu aiempaa korkeammaksi. Suhteessa viime vuoden lopun tilanteeseen arvio valtionhallinnon ensi vuoden korkomenoista on kansantalouden tilinpidon mukaan noussut 300 miljoonaa euroa ja vuoden 2026 korkomenoista 900 miljoonaa euroa. Kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita.
Nyt julkaistussa ennusteessa on huomioitu kesäkuun alussa julkaistu kunta-alan palkkaratkaisu. Ennusteessa oletetaan, että saavutettu sopimus toimii vähimmäistasona vielä kesken olevissa hoitajaliittojen palkkaneuvotteluissa. Näin ollen nyt tehty palkkaratkaisu heijastuu paikallishallintoon ja hyvinvointialueille aiempaa ennakoitua suurempina alijääminä.
Sodan jatkuminen kasvattaa taantuman mahdollisuutta
Mahdollisuus, että Suomi joutuu taantumaan eli tilanteeseen, jossa maan bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kasvaa sodan jatkuessa.
Kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua vähäisemmäksi inflaation kasvaessa ja korkojen noustessa. Inflaation kiihtyminen nostaa paineita ennakoitua suuremmille palkankorotuksille jo syksyllä 2022. Kunta-alan palkkaohjelman vaikutusten seurauksia muiden alojen tulevin palkkasopimuksiin on hankala arvioida, ja riskejä on molempiin suuntiin. Hinta-palkka-kierre taloudessa on itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, jolla on talouskasvua hidastava vaikutus.
Oletettua nopeampi korkotason nousu kasvattaisi julkisen talouden velkaantumisen riskiä. Mitä korkeammalle tasolle velka nousee, sitä enemmän nousevat korot rasittavat julkista taloutta pidemmällä aikavälillä.
Taloutta voi puolestaan kasvattaa se, jos riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista tavoitellaankin nopeammalla aikataululla ja energiasektorin vihreät investointihankkeet lisääntyvät.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)