Talous- ja rahaliiton vakaudesta tehty sopimus eduskunnan päätettäväksi
Hallitus esittää eduskunnalle, että se hyväksyisi talous- ja rahaliiton (EMU) vakaudesta, yhteensovittamisesta ja ohjauksesta maaliskuussa 2012 tehdyn valtiosopimuksen. Sopimuksen voimaansaattamista koskevalla lailla pantaisiin lisäksi osittain täytäntöön EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annettu direktiivi.
Sopimuksen mukaan kunkin maan on asetettava julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskeva keskipitkän aikavälin tavoite, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden tai sen saavuttamisen. Rakenteellinen alijäämä saa sopimuksen mukaan olla pääsääntöisesti enintään – 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lain mukaan koko julkista taloutta koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteen asettaisi valtioneuvosto. Tämä vastaa kansallisissa vakausohjelmissa vallinnutta käytäntöä.
Uutta olisi se, että laissa säädettäisiin myös korjausmekanismista, joka käynnistyisi, jos keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen johtavalta sopeuttamisuralta poikettaisiin merkittävästi. Korjausmekanismi olisi viime kädessä valtioneuvoston eduskunnalle antama tiedonanto. Sen tulisi sisältää selostus toimenpiteistä, joilla keskipitkän aikavälin tavoitetta koskeva merkittävä poikkeama voitaisiin poistaa viimeistään seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
Korjausmekanismin toimintaa valvoisi Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Laissa säädettäisiin myös poikkeuksellisista olosuhteista, jotka oikeuttavat poikkeamaan keskipitkän aikavälin tavoitteesta, sekä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä poikkeuksellisten olosuhteiden päätyttyä.
Lakiesityksellä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Se ei vaikuta suoranaisesti myöskään talouspolitiikkaan, koska Suomen talouspolitiikassa on jo nyt otettu huomioon väestön ikääntymisestä aiheutuva talouskasvun hidastuminen sekä julkisten menojen kasvu. Hallitusohjelman mukainen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tasapainotavoite on siten ollut vaativampi kuin sopimuksen asettama vähimmäistavoite.
Suomessa kestävyyden varmistaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää julkisiin menoihin ja tuloihin kohdistuvien toimien lisäksi myös rakenteellisia, pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistavia uudistuksia. Julkisen talouden menokurin vahvistaminen koskee koko julkista taloutta, myös kuntataloutta, johon suuri osa ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvupaineesta kohdistuu.
Sopimus tulee voimaan tammikuun alusta 2013 edellyttäen, että kaksitoista euroalueeseen kuuluvaa osapuolta on siihen mennessä tallettanut ratifioimiskirjansa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun sopimus tulee voimaan.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Niko Ijäs, puh. 02955 30170 ja finanssineuvos Ilkka Kajaste, puh. 02955 30237