Valtion keskus- ja aluehallinnon virastorakenteen uudistusta selvittänyt raportti valmistui
Keskus- ja aluehallinnon virastorakennetta selvittänyt VIRSU-hanke luovutti tänään 5.2. työnsä tulokset liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle.
Risikon mukaan tehdystä työstä on paljon hyötyä kun seuraava hallitus linjaa valtion oman organisaation kehittämistä ja aluehallintoa.
– Sellaisenaan ei ehkä mikään aluehallinnon arvioiduista vaihtoehdoista tule kyseeseen, mutta tämä tarjoaa hyvän pohjan tuleville päätöksille. Jatkotyö on hyvä tehdä parlamentaarisessa yhteistyössä, totesi Risikko.
Hallinnon rakennetta kehitetään yhteisillä periaatteilla
VIRSU-hankkeen työn tuloksena päädyttiin viiteen keskeiseen virastorakenteen kehittämisperiaatteeseen, jotka ovat selkeä rakenne ja ohjaus, valtakunnallinen toimivalta, asiakasnäkökulma, sähköiset palvelut, kyky muutokseen ja riskienhallinta sekä aluehallinnon tehtävissä käyntiasioinnin tarjoaminen julkisen hallinnon yhteisissä asiointipisteissä.
Keskushallinnossa toimintoja kootaan
Keskushallinnon rakenteelliseksi kehittämiseksi hanke esittää, että pieniä virastoja yhdistetään toiminnallisesti samankaltaisiin suurempiin yksiköihin riittävän suuren virastokoon muodostamiseksi. Jatkossa virastot olisivat aina kirjanpitoyksikköjä toiminnallisen ja taloudellisen vastuun selkeyttämiseksi.
Konkreettiset muutosesitykset koskevat pääasiassa oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloja, mutta pitävät sisällään myös muiden hallinnonalojen virastoja.
Aluehallinnossa muutokset koskisivat organisaatio- ja päätöksentekojärjestelmiä, työ tehtäisiin edelleen alueilla
Aluehallinnon rakenteelliseksi kehittämiseksi hanke selvitti neljän erityyppisen rakennemallin etuja ja haittoja.
Malli A: Aluehallintovirastojen ja maistraattien tehtävät koottaisiin viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa muodostuvia järjestämisvastuualueita pääosin vastaavaan alueelliseen virastoon ja ELYjen ja TE-toimistojen tehtävät yhdeksään alueelliseen virastoon.
Malli B: Aluehallintovirastojen, maistraattien ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävät yhdistettäisiin viiteen edellä mainittuja järjestämisvastuualueita pääosin vastaavaan alueelliseen virastoon.
Malli C: Tehtävät yhdistettäisiin mallia A vastaavalla tavalla, mutta syntyvät kaksi organisaatioita olisivat valtakunnallisia virastoja. Alueellinen läsnäolo olisi kuitenkin valtakunnallisten virastojen toimintayksiköissä nykyistä tilannetta vastaava.
Malli D: Tehtävät ja organisaatiorakenne kuten mallissa C tai viiteen alueelliseen virastoon perustuva, mutta alueelliseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä siirrettäisiin nykyisiltä ELY-keskuksilta maakuntien liitoille. Liittojen määrää vähennettäisiin.
Aluehallinnon rakennemalleista on tehty laaja vaikutusarviointi. D-mallin osalta kokonaisvaikutuksia ei kuitenkaan ole voitu aikataulun vuoksi perusteellisesti arvioida.
Arvioinnissa parhaiksi osoittautuivat mallit B ja C, joista kumpikaan ei kuitenkaan ole sellaisenaan optimaalinen toteutettavaksi. Hanke ehdottaakin, että kevään aikana jatketaan rakennemallien variaatioiden arvioimista ja myös mallin D arviointia kokonaisuutena. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön lopullinen sisältö vaikuttaa jatkotyöhön.
Virastorakenne on muotoutunut hajanaiseksi
Virastorakenteen uudistamista ei ole aiemmin tarkasteltu kokonaisuutena, vaan hallinnonalat ovat kehittäneet erityisesti keskushallinnon rakennetta itsenäisesti. Hankkeen ehdottaman rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on taata palvelut supistuvilla voimavaroilla ja helpottaa asiointia sekä selkeyttää, joustavoittaa ja tehostaa hallintoa.
Valtion palveluksessa olevan henkilöstön määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. Vuonna 2014 valtion palveluksessa oli noin 80 400 henkilöä, joista 60 % keskushallinnon palveluksessa ja 11 % aluehallinnossa, maistraateissa ja TE-toimistoissa. Aluehallinnon virastojen ennakoitu sopeuttamistarve on euromääräisesti noin 7 % virastojen käytettävissä olevista määrärahoista vuoteen 2019 mennessä.
VIRSU-hanke perustuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
Hankkeen loppuraportti luovutettiin ministeri Risikolle torstaina 5.2.2015. Keskushallinnon selvitysryhmän puheenjohtajana toimi finanssineuvos Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä ja aluehallintoselvitysryhmän puheenjohtajana hallitusneuvos Tarja Hyvönen valtiovarainministeriöstä. Hanketta ohjasi ministeriöiden kansliapäälliköistä koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Lisätietoja:
Keskushallinto-osio: finanssineuvos Katju Holkeri, puh. 02955 30087
Aluehallinto-osio: hallitusneuvos Tarja Hyvönen, puh. 02955 30147
[email protected]
Ohjausryhmä: kansliapäällikkö Päivi Nerg, puh. 029 541 8803
[email protected]