Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe lapsibudjetointia koskevan raportin luovutustilaisuudessa

Valtiovarainministeriö
19.8.2021 15.01
Puhe
Annika Saarikko.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe lapsibudjetointia koskevan raportin luovutustilaisuudessa 19. elokuuta.

Lapsibudjetoinnista kohti lapsinäkökulmaa julkisen talouden johtamiseen
 
Hyvät ystävät,
 
Tässä tilaisuudessa olemme pitkän, kymmeniä vuosia jatkuneen prosessin yhdellä tärkeällä etapilla. Olen todella iloinen ja tyytyväinen tästä.
 
Kiitos monille järjestöille, lapsiasiavaltuutetuille sekä tutkijoille, jotka ovat olleet sinnikkäitä vaikuttajia lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä.  
 
Kiitos myös budjettipäällikkö Yläoutisen puheenjohtamalle työryhmälle konkreettisesta esityksestä lapsibudjetoinnin käyttöönotosta. Tämän työn tien raivaajana toimi Sipilän hallituksen LAPE-muutostyö, joka nosti lapsioikeusnäkökulmaa uudella tavalla valtionhallinnon agendalle.
 
Kiitos Oulun kaupungille ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle joka on ollut edelläkävijänä kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmien tuomisessa keskusteluun, mistä Suvi Helanen äsken kiinnostavasti kertoi.
 
Kaikki tämä aiempien vuosien ja jopa vuosikymmenten työ mahdollistaa sen, että voin nyt ministerinä viedä lapsibudjetoinnin niin valtion talousarvioon sekä osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa. Näin tulen tekemään ja etenen raportin ehdotusten mukaisesti.
 
Kyse on siis siitä, että tiedämme jatkossa miten paljon lapsiin ja nuoriin julkisia panostuksia kohdentuu julkisen hallinnon eri tasoilla ja mitä niillä kokonaisuutena saadaan aikaan. Tavoitteena on parempi tietopohja meille päättäjille siitä, miten nämä panostukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja heidän arkeensa.
 
Haluan korostaa, että lapsibudjetointi ei ole pelkkää tekniikkaa. Lapsibudjetointi antaa mahdollisuuden tuoda lapsinäkökulman julkisen talouden johtamiseen. Mitä tarkoitan?  Sitä että lapset ja nuoret eivät elä, kasva ja opi halllinnonaloilla eikä edes sotessa vaan kotona, koulussa, arjessa  eli oman elämänsä kokonaisuudessa.
 
Lape-muutosohjelma nosti viime kaudella esiin si-so-te – yhteistyön tarpeen. Hankkeen oivalluksista arvokkain on mielestäni  sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden ja määrärahojen tarkastelu kokonaisuutena. Hajaantuneen hallinnon tulee pystyä tarkastelemaan palveluita yhä vahvemmin lapsen ja perheiden näkökulmasta. 

Lapsibudjetointi antaa välineet ylittää nämä siilot ja tuoda lapsen arjen kokonaisuus osaksi hallintoon ja päätöksentekoon. Kyse on isosta toimintakulttuurin muutoksesta ja hallinnon oppimisen tarpeesta.
 
Tämä ei kuitenkaan onnistu pelkästään päättäjien tai virkamiesten keskinäisellä keskustelulla. Lapsen ja nuoren tarpeet ja heidän omat prioriteettinsa tulevat esille vain kuuntelemalla lapsia ja nuoria. Tämän tulee mielestäni olla velvoittava osa lapsibudjetoinnin prosessia.
 
Lasten hyvinvointi edistyy kun tehdään toimia, jotka ovat myös lasten omasta näkökulmasta perusteltuja. Vuorovaikutus lasten ja nuorten kanssa opettaa päättäjiä ja virkamiehiä näkemään asioiden yhteydet ja elämän kokonaisuudet. Tähän tarvitaan valmennusta niin kuntien, tulevien hyvinvointialueiden kuin valtionkin toimijoille. Tämä valmennus voisikin olla osa ansiokkaan lapsistrategian toimeenpano-ohjelmaan.
 
Lapsibudjetointi ei ole pelkkää tekniikkaa myöskään siksi, että sen perustana ovat ihmisoikeudet ja perusoikeudet eli arvot. Lapsen hyvä elämä, mahdollisuus kehittyä omaan parhaaseensa, lapsen edun ensisijaisuus sekä lasten mielipiteiden huomioon ottaminen. Näille perustuu myös kansallinen lapsistrategia.
 
Minun visioni lapsibudjetoinnin täyspainoisesta toimeenpanosta näyttäisi jotakuinkin tältä:

  1. hallitukset asettaisivat lapsistrategian pohjalta lasten hyvinvoinnin keskeiset tavoitteet hallituskaudelle
  2. talousarvion päätöksentekoprosessissa ja budjettiesityksissä arvioidaan jo ennakoivasti miten esitetyt määrärahat ja toimet näitä hyvinvointitavoitteita edistävät
  3. budjettivuoden jälkeen arvioidaan toteutuivatko toimet niin kuin suunniteltiin ja otetaan oppia seuraavan vuoden toimiin.

Valtion budjetin osalta lapsibudjetointi ottaa tänä syksynä ensimmäiset askeleensa. Eduskuntaan menevään talousarvioesitykseen sisältyy yleisperusteluihin ennakkoarvio budjettimäärärahojen vaikutuksesta lasten hyvinvointiin.
 
Samaan aikaan tulisi lapsibudjetoinnissa edetä ripeästi myös kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön rakenteiden luomisessa. Olen antanut kansliapäällikkö Juha Majaselle toimeksiannon käynnistää hanke, jossa kuntien ja hyvinvointialueiden talousarvioiden toteumatietojen seurantaa ja raportointia kehitetään lapsibudjetoinnin näkökulmasta. Hankkeessa on tärkeää varmistaa ja valmentaa alueiden toimijoita lapsinäkökulman ymmärtämiseen hyvinvointialueiden valmistelussa.
 
Näen lapsibudjetoinnin tienraivaajana monelle tärkeälle muutokselle. Onnistuessaan lapsibudjetointi edistää niin lasten osallisuutta, tiedolla johtamista kuin julkisten varojen vaikuttavampaa käyttöä.
 
Vielä kerran lämmin kiitos työryhmälle työstään ja tilaisuuteen osallistujille kiinnostavista puheenvuoroista.