Valtiovarainministeri Saarikon puhe vuoden 2022 toisen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelussa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko puhui vuoden 2022 toisen lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 31. toukokuuta.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat
Venäjän hyökkäyssota on nostanut varautumisen politiikan keskiöön. Turvallisuus, huoltovarmuus ja huolenpito koko Suomesta ovat korostuneet kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tämä näkyy vahvasti myös vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.
Hallitus esittää merkittävää, miljardiluokan lisätalousarviota – varautumisen lisätalousarviota. Tässä lisäbudjetissa pannaan toimeen varautumisen ministeriryhmässä päätettyjä puolustuksen, maahanmuuton, huoltovarmuuden ja muun varautumisen toimia noin kahden miljardin euron edestä.
Itsenäisen valtion tärkein tehtävä on kansalaistensa turvallisuuden takaaminen. Toisin sanottuna se on meidän tässä salissa istuvien tärkein tehtävämme. Lisäbudjetin suurin panostus kohdistetaankin puolustukseen ja rajavalvontaan. Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, mikä edellyttää välittömiä toimenpiteitä puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 670 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tästä noin 177 miljoonaa euroa kohdistetaan Puolustusvoimien toimintamenoihin, 490 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin ja pienempi panostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 20 miljoonan euron määrärahaa. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suorituskyky on vahva ja edelleen vahvistuva. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on taattu.
Suomi ja suomalaiset ovat ottaneet Ukrainasta sotaa pakenevat vastaan lämpimin sydämin. Monen suomalaisen mieleen on tänä keväänä noussut suvun oma evakkotausta. Ukrainalaiset ansaitsevat apumme. Lisäbudjetin toiseksi suurin kokonaisuus kohdistetaan sotaa pakenevien auttamiseksi. Vastaanottomenoihin ehdotetaan noin 400 miljoonan euron lisäystä, ja vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin noin 95 miljoonan euron lisäystä. Ukrainasta sotaa pakenevien lasten varhaiskasvatukseen ehdotetaan myös merkittävää satsausta. Ukrainalaisten on päästävä mahdollisimman pian vastaanottokeskuksista töihin ja kouluihin – osaksi kotikuntaansa. Odotan, että ukrainalaisten mahdollisuus kotikuntaoikeuteen selvitetään pikaisesti. Minulla on vahva luotto sekä Ukrainasta tulleisiin, että suomalaisiin kuntiin – aktiiviseen paikallistasoon.
Lisäbudjetissa osoitetaan apua myös suoraan Ukrainaan 83 miljoonan euron edestä. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdistetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön Ukrainan humanitaarisen kriisin helpottamiseksi ja jälleenrakennuksen tukemiseksi. Tätä rahoitetaan osaltaan Tullin bitcoin-myynneillä saaduilla tuloilla.
Arvoisa puhemies,
Varautumisen keskiössä on myös huoltovarmuus ja omavaraisuus. Venäjän hyökkäyssota ja Mustanmeren saarto häiritsevät vakavasti maailmanlaajuista ruokaturvallisuutta. Olemme siirtyneet aikaan, jossa kynnelle kykenevät valtiot varmistavat, että omat suut ruokitaan ensin. Kuvitelkaapa tilanne, jossa olisimme vuosien varrella ajaneet suomalaisen ruuantuotannon edellytykset alas. Olisimme nyt riskialttiiden ja yhä kalliimpien toimitusketjujen varassa sikäli, kun ruokaa meille kriisitilanteessa edes riittäisi. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulma on unohtunut maataloustukikriitikoilta täysin.
Onneksi Suomessa on pitkä historia kotimaisen ruuantuotannon puolustamisesta, jota jatketaan tässä lisäbudjetissa. Vahvistamme ruuantuotannon omavaraisuutta noin 293 miljoonan euron kokonaisuudella, josta suurin osa kohdistuu maatalouden luonnonhaittakorvauksiin, energiaveronpalautuksiin, kriisitukeen sekä maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi pienempiä kohdennuksia muun muassa puuterminaaliverkostoihin ja kalatalouden yrityksille. Hallituksen panos on mittava. Odotan, että myös kaupan ala ja teollisuus kantavat vastuunsa maksamalla suomalaiselle alkutuottajalle riittävästi. Edellytän, että kaupan ala on omavaraisuudessa osa ratkaisua, ei ongelmaa.
Arvoisa puhemies,
Suomi irtautuu venäläisestä energiasta. Toissaviikon lauantaina 21.5. Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Suomeen. Tämä tarkoittaa, että viimeisiä öljy- ja pienempiä LNG-toimituksia lukuun ottamatta energiayhteistyö Venäjän kanssa on päättynyt. Rahahana Venäjän verisen hyökkäyssodan rahoittamiselle kääntyy osaltamme kiinni. Nyt on aika investoida uuteen. Venäläisen energian irtikytkennän ja uuden talouden edistämiseksi lisäbudjettiin sisältyy noin 175 miljoonan euron puhtaiden teknologioiden ja energian huoltovarmuuden paketti. Valtaosa paketista kohdistetaan energiatukeen, vetyhankkeisiin ja akkustrategian mukaisiin investointeihin. Suomi kulkee uusien energiaratkaisujen etulinjassa.
Energian hintojen nousu sekä Venäjän hyökkäys ovat nostaneet elinkustannuksia. ”Putinin hinnat” iskevät erityisesti pienituloisiin. Hintojen nousun kompensoimiseksi hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti elokuun alusta. Indeksikorotus sisältyy tähän lisäbudjettiin. Etuuskorotuksista hyötyvät muun muassa pienituloiset eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu – hallituksen arvovalinta.
Hintojen nousu näkyy voimakkaimmin bensapumpuilla. Hallitus on antamassa esitystä uudesta logistiikka-alan kuljetustuesta, jolle ehdotetaan nyt 75 miljoonan euron määrärahaa. Tuki turvaa kuljetusalan sopeutumista ja kilpailukykyä tehokkaasti esimerkiksi kalliiseen, yleiseen bensaveroaleen verrattuna. Tämä on hyvää jatkoa hallituksen aiemmin linjaamaan polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamiseen, joka pienentää esimerkiksi dieselin litrahintaa noin 12 sentillä.
Arvoisa puhemies,
Varautumisen ohella tämä on myös lasten ja nuorten lisäbudjetti. Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat heikentäneet lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Hallitus ehdottaa nyt reilun sadan miljoonan euron pakettia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Määrärahasta suurin osa käytetään tukiopettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen.
Arvoisa puhemies,
Vaikka miljardiluokan lisämenot haastavat valtiontaloutta, niin lisäbudjetti tarjoaa myös hyviä uutisia julkiseen talouteen: tämän vuoden tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi yhteensä noin 1 miljardilla eurolla. Taustalla on viime vuoden ennakoitua parempi talouskehitys ja yritysten parempi taloudellinen tilanne, mikä heijastuu yhteisöveron kertymiin. Koronapandemian aikainen yritysten vahva tukeminen näyttää kantavan nyt hedelmää. Myös työllisyys kehittyy hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen ennusteen mukaan työllisyysaste nousee tänä vuonna 73,7 prosenttiin. Taloudessa kaikkeen sisältyy kuitenkin nyt suuria epävarmuuksia, ja ikäviin yllätyksiinkin on syytä varautua.
Vaikka kansantalouden kuva on olosuhteet huomioon ottaen positiivinen ja työllisyyskehitys hyvää, niin julkisen talouden näkymä on haastava. Valtion lainanottotarve tälle vuodelle nousee noin 8,9 miljardiin euroon.
Varautuminen maksaa, mutta kalliimpaa on varautumatta jättäminen. Puolustuskykyä, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta parantavien toimien hintalappu tiedetään, mutta niiden arvoa on vaikeampi määritellä. Sama pätee vaikkapa lapsia ja nuoria varten tehtyihin panostuksiin. Tekemättäkään ei voi jättää.
Arvoisa puhemies,
Olen elänyt koko kevään Suomen varautumisen pulssilla vetäessäni varautumisen ministeriryhmää. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, ettemme vain varaudu, vaan uudistumme samalla. Suomen maakuva on erinomainen. Olemme vakaa ja houkutteleva ympäristö yrityksille ja kansainvälisille huippuosaajille. Kehitämme uusia, puhtaita teknologioita, ja investoimme kasvualoille, kuten uusiutuvaan energiaan, vetyyn ja akkuteknologiaan.
Kasvu ja vahvistuva työllisyys tulevat taittamaan varautumisesta aiheutuvaa velkaantumista. Se ei tapahdu yhdessä yössä, eikä itsestään. Ja vaikeita aikojakin on varmasti myös edessä. Mutta Suomella on kaikki edellytykset onnistumiseen. Menestyksen resepti on lopulta yksinkertainen: sekä varautuminen että talouskasvu tehdään sisukkaalla suomalaisella työllä. Siihen on osallistuttava kaikkien työikäisten ja -kykyisten.