Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro: Julkisen talouden vahvistamista tulisi jatkaa

Valtiovarainministeriö on julkaissut tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”. Julkaisussa valotetaan tulevan vaalikauden kehitysnäkymiä ja keskustellaan keskeisistä haasteistamme sekä niihin liittyvistä politiikkavalinnoista.

Suomi on ollut menestystarina kuluneen sadan vuoden aikana. Seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana Suomella on kuitenkin edessään monia vaikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologinen murros ja korkea rakenteellinen työttömyys. Lisäksi julkisen talouden puskurit seuraavan taantuman varalle ovat ohuet eikä kestävyysongelmaa ole vielä ratkaistu.

Poliittisilla päätöksillä voidaan uudistaa yhteiskunnan rakenteita siten, että yhteiskunnan voimavarat kohdentuisivat tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi meidän tulisi käyttää teknologisen kehityksen ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet hyväksemme.

Julkisen talouden puskureita ja kestävyyttä tulisi vahvistaa

Jos talouspolitiikan lähtökohdaksi otetaan julkisen talouden puskureiden ja kestävyyden vahvistaminen, tulisi julkisen talouden olla ylijäämäinen seuraavan hallituskauden aikana. Noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 mrd. eurolla vuoteen 2023 mennessä. Julkista taloutta nopeasti vahvistavat toimet olisivat tärkeitä, jotta julkiseen talouteen ehdittäisiin kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle. Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja, joten ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee.

Jotta julkisen talouden kestävyys voidaan turvata myös pidemmällä aikavälillä, olisi välttämätöntä jatkaa rakenteellisten uudistusten toteuttamista. 2020-luvun loppuun mennessä tulisi tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin 5 mrd. eurolla. Tavoitteeseen voidaan päästä, jos varmistetaan, että maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellusti 3 mrd. eurolla ja päätetään toimista, joiden avulla työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Menopaineita tulisi hillitä ja verotukia tarkastella kriittisesti

Tulevalla vaalikaudella ilmenevien uusien menotarpeiden rahoitus tulisi kattaa menoja uudelleenkohdentamalla. Menoleikkaukset tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdentaa siten, että ne eivät heikentäisi talouskasvun edellytyksiä. Kun etsitään keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi, on verotusta mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta ei heikennettäisi talouskasvua ja työllisyyttä. Mahdollisia veronkiristyksiä harkittaessa tulisi ottaa huomioon kansainvälinen verokilpailu sekä verotuksen vaikutukset työnteon ja yritystoiminnan kannustavuuteen. Vähiten haitallista olisi kohdistaa veronkorotukset kuluttamisen ja kiinteistöjen verotukseen. Verotuloja voidaan myös lisätä karsimalla tehottomia verotukia. Kestävyysvajeen vuoksi verotusta ei tulisi nettomääräisesti keventää.

Työnteon kannustimissa ja työn tarjonnan ja kysynnän yhteensopivuudessa on parannettavaa

Työllisyyttä voidaan kohentaa uudistamalla sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelujärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta, joka vaikuttaa mm. työnteon kannustimiin. Tämä ja kaikki muut työllisyyttä tukevat toimet tulisi tehdä julkisen talouden kannalta kestävällä tavalla. Lisäksi tulisi tarkastella, miten työvoimapolitiikan nykyiset resurssit voitaisiin kohdistaa entistä vaikuttavammin.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia työuran aikana tulisi edistää ja asuntomarkkinoiden toimivuutta parantaa. Lisäksi vain perusasteen koulutuksen varassa olevien määrää tulisi vähentää. Ikääntyneiden työllisyyttä olisi mahdollista edelleen nostaa tukemalla työelämässä pysymistä ja rajoittamalla varhaisen työelämästä poistumisen reittejä.

Suotuisat puitteet investoinneille ja osaamiselle edistävät tuottavuuskehitystä

Tuottavuuskehitystä voidaan ensisijaisesti edistää huolehtimalla siitä, että Suomi on houkutteleva investointiympäristö. Kansainvälisesti toimivien yritysten laajempi toiminta Suomessa voisi myös edistää tiedon ja parhaiden käytäntöjen leviämistä Suomeen. Yritysten välisestä terveestä kilpailusta huolehtiminen on tärkeää, jotta uudet yritykset pääsevät markkinoille ja tuottamattomat joutuvat poistumaan sieltä. Lisäksi kaupunkimaisen ympäristön kasvun esteitä tulisi purkaa, sillä tiiviissä kaupungissa eri alojen osaamisen törmääminen luo uusia kasvun lähteitä.

Verorakennetta tulisi muuttaa paremmin kasvua tukevaan suuntaan

Verorakennetta voitaisiin muuttaa paremmin talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan suuntaan siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Kulutusverojen painotuksen kasvattaminen voidaan tehdä esimerkiksi korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja. Työn verotuksessa kireän marginaaliverotuksen lieventäminen kannustaisi osaamisen hankkimiseen ja purkaisi kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Myös yritysverotuksen kansainvälisestä kilpailukyvystä on huolehdittava ja veropohja turvattava. Lisäksi osinkoverotusta olisi uudistettava siihen liittyvien ongelmien korjaamiseksi.

Julkista hallintoa tulisi kehittää kokonaisuutena

Valtionhallinnon, tulevien maakuntien ja kuntien välisen uudistuvan työnjaon ja yhteistyön tehokas toimeenpano olisi varmistettava: päällekkäistä hallintoa ei saisi synnyttää. Valtioneuvoston kykyä toimia yhtenäisenä kokonaisuutena tulisi samalla vahvistaa. Hallituskauden alussa tarvitaan hallituksen ja ministeriöiden yhteinen tulkinta hallitusohjelmasta sekä selvät ratkaisut vastuista, resursoinnista ja toimintatavoista. Vain ministeriöiden yhteisellä ohjauksella ja osaamisen ja resurssien kohdentamisella voidaan ratkaista vaikeita poikkihallinnollisia ongelmia ja toteuttaa laaja-alaisia uudistushankkeita.

Luottamuksen vahvistamisen tulee olla hallinnon kehittämisen keskeinen tavoite. Luottamus syntyy eettisesti kestävästä toiminnasta, avoimuudesta ja kaikkien toimijoiden osallisuudesta. Julkisen hallinnon avoimuutta ja tiedon ymmärrettävyyttä on parannettava, jotta luottamusta voitaisiin vahvistaa.

Digitalisaatiota ja uuden teknologian hyödyntämistä on edistettävä määrätietoisesti, jotta koko julkisen hallinnon toimintaa ja palveluja voidaan uudistaa. Viranomaisten tulee tarjota kansalaisille ja yrityksille saavutettavia ja laadukkaita digitaalisia palveluja ensisijaisena asiointivaihtoehtona. Tiedon nykyistä sujuvampaa vaihtoa eri toimijoiden sekä tietovarantojen ja rekisterien välillä on tuettava lainsäädännöllä ja laadukkaalla tiedolla.

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuksen jatkuvuus tulisi varmistaa

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano ja jatkuvuus tulisi varmistaa seuraavalla hallituskaudella, jotta vastuu ikärakenteen heikentymisen aiheuttamista palvelujen kysynnän ja kustannusten kasvusta saadaan siirrettyä kuntia vahvemmille järjestäjille. Tämä on edellytys kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiselle. Mallista riippumatta uudistuksen tulisi sisältää rahoituskehys, joka hillitsee kustannusten kasvua 3 mrd. eurolla.

Väestön nopea ikääntyminen ja muuttoliike näkyvät kuntien eriytymiskehityksenä, minkä johdosta kuntien tulevaisuuden näkymistä tulisi tehdä kokonaisvaltainen tilannekuva-arvio. Sen pohjalta olisi johdonmukaista tehdä yli hallituskausien ulottuvat ja parlamentaariseen valmisteluun perustuvat politiikkavalinnat. Tilannekuvan puitteissa selvitettäisiin tarpeet kehittää kuntarakenteita, kuntien rahoitusta sekä mahdollisuudet kuntien tehtävien eriyttämiseen.

Euroalueen jäsenmailla tulisi olla vastuu oman talouspolitiikkansa seurauksista

Suomen tavoitteena Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä tulisi olla rahaliitto, joka on vakaa sekä taloudellisesti että poliittisesti. EU:n talouspolitiikan koordinaatiolla on tärkeä rooli, mutta sen tulee kunnioittaa kansallista talouspoliittista itsemääräämisoikeutta ja demokraattisia vastuusuhteita. EMU:n rakenteita tulisi kehittää siten, että yhden jäsenvaltion talouspoliittiset virheet eivät kaadu muiden maiden kannettavaksi.

Erilaisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin riskeihin ja uhkiin tulisi varautua entistä paremmin

Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti tulevien sukupolvien hyvinvointia. Suomen on oltava eturintamassa vaatimassa kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi kustannustehokkuus tulisi nostaa kansallisen ilmastopolitiikan keskeiseksi periaatteeksi, jotta taloudellisia resursseja riittäisi myös muuhun käyttöön.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen sekä valtiontakaukset ja -takuut ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Jatkuessaan kehitys on riski, kun seuraava taantuma koittaa. Kotitalouksien liiallista velkaantumista tulisi tarvittaessa voida rajoittaa tehokkaasti. Kasvaneet valtiontakaus- ja takuuvastuut puolestaan edellyttäisivät niiden riskienhallinnan kehittämistä.

Suomella ei ole kaikilta osin riittävää kansallista toimintakykyä, jolla voidaan varmistaa yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuvuus myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityisesti elintärkeiden rahoitusmarkkinapalveluiden jatkuvuus tulisi turvata kansallisesti.

Virkamiespuheenvuoro: Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta
Virkamiespuheenvuoron julkistustilaisuuden esitysmateriaalit
Tallenne julkistustilalisuudesta

Lisätietoja:

Talouspolitiikka: Ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, puh. 02955 30320, sami.ylaoutinen(at)vm.fi
Hallintopolitiikka: Alivaltiosihteeri Päivi Nerg, puh. 02955 30149, paivi.nerg(at)vm.fi
EU-asiat: Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo, puh 02955 30350, tuomas.saarenheimo(at)vm.fi