FI SV

Työryhmä: Kuntien eriytymiskehitys haastaa rahoitusjärjestelmän toimivuuden

Valtiovarainministeriö 6.3.2019 13.21
Tiedote
Työryhmä: Kuntien eriytymiskehitys haastaa rahoitusjärjestelmän toimivuuden

Kuntien eriytymiskehitys johtaa siihen, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voida vastata erikokoisten ja eri asemassa olevien kuntien haasteisiin. Näin toteaa esiselvityksessään kuntien valtionosuusjärjestelmän suuntaviivoja selvittänyt sihteeristö.

Kuntien valtionosuusjärjestelmän tulevaisuuden suuntaviivoja selvittänyt sihteeristö luovutti esiselvityksensä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 5.3.2019.

Esiselvitystyössä on tarkasteltu kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita tilanteessa, jossa maakunta- ja sote-uudistus muuttaa merkittävästi kuntien tehtäviä ja taloutta. Lisäksi on tarkasteltu kuntien eriytymiskehitystä väestön, talouden ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta. Selvitystyössä on kuultu laajasti kuntien sekä asiantuntijoiden näkemyksiä muun muassa työpajojen ja kaikille kunnille suunnatun kyselyn kautta. Näistä saatuja havaintoja ja kehittämisehdotuksia on nostettu esiin esiselvityksessä.

Työpajojen ja kuntakyselyn perusteella nykyiseen valtionosuusjärjestelmään ollaan yleisesti melko tyytyväisiä. Järjestelmää pidetään kuitenkin edelleen varsin monimutkaisena ja vaikeasti hahmotettavana.

Väestökehitys vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaympäristöön

Osana esiselvitystyötä on tarkasteltu tilastojen ja väestöennusteen perusteella kuntien kehitystä väestökehityksen ja eräiden taloutta kuvaavien muuttujien perusteella. Väestökehitys on vaikuttanut ja vaikuttaa jatkossakin merkittävästi kuntien toimintaympäristöön. Väestön määrän ja rakenteen kehityksellä on merkittävät vaikutukset palvelujen järjestämisen kustannuksiin, kunnan tulopohjaan, investointitarpeisiin ja yleiseen elinvoimaan.

Vuonna 2017 Suomessa oli lähes 50 kuntaa, joissa syntyi alle 15 lasta. Alhaisen syntyvyyden kunnat ovat tyypillisesti asukasluvultaan pieniä ja sijaitsevat maakuntien reuna-alueilla. On myös muodostunut kokonaisia seutukuntia, joiden kunnissa on alhainen syntyvyys. Ikäluokkien koon pieneneminen on haaste erityisesti perusopetuksen järjestämiselle.

Yksi yleistyvä piirre on vanhusväestön suuri osuus, jossa on 2010-luvulla tapahtunut selkeä muutos. Väestöennusteen perusteella vuodesta 2030 lähtien noin puolessa kunnista 65 vuotta täyttäneiden osuus ylittää kolmanneksen rajan. Ikärakenteen muutoksella on vaikutusta kunnan verotulopohjaan ja yleiseen elinvoimaan.

Väestökehitys aiheuttaa haasteita myös niissä kunnissa, joissa väestö kasvaa nopeasti. Tämä kävi selkeästi ilmi esiselvitystyön yhteydessä tehdyn kuntakyselyn vastauksissa. Kasvavilla alueilla nähtiin, että rahoitusjärjestelmän tulisi ottaa kantaa väestökasvusta ja väestörakenteen muutoksista aiheutuviin investointipaineisiin sekä huomioida kuntien kasvava korjausvelka ja järjestelmän kriteeristön tulisi kyetä uudistumaan muuttuvan palveluympäristön mukana.

Kuntien tehtäviä voi olla tarpeellista eriyttää

Sihteeristö katsoo, että kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa. Jatkotyössä on tarpeen pohtia, tulisiko kuntien valtionosuusjärjestelmässä olla erityyppisille kuntaryhmille erilaisia määräytymisperusteita. Tämän lisäksi tarvitaan kuntien rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittämistarpeiden arviointia kokonaisuutena. Kuntien erilaistumiskehityksen seurauksena on luontevaa pohtia, olisiko kuntien tehtäviä tarpeellista jatkossa eriyttää. Kuntien tehtävien eriytymisen juridisia reunaehtoja selvitetään käynnistymässä olevassa TEAS-tutkimushankkeessa.

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitys

Lisätietoja:

Finanssineuvos Tanja Rantanen, puh. 0295 530 338

Finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 0295 530 314

Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 0295 530 388

Erityisasiantuntija Erkki Papunen, puh. 0295 530 167

Kunta-asiat Valtiovarainministeriö