Taloudellinen katsaus, kevät 2016

Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit.

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Maailmankauppa kasvaa kuluvana vuonna 3 % ja kasvu kiihtyy v. 2018 vain 5 prosenttiin. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy maltilliseen nousuun. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,3 prosenttiin. Nimellisansiot nousevat ennusteperiodin aikana noin prosentin verran vuosittain. Ennustetulla kehityksellä kilpailukykymme paranee esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna.

Investoinnit kääntyvät tänä vuonna selvään kasvuun ja se jatkuu laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee tänä vuonna maltillinen hintakehitys. Vuosina 2017–2018 kulutuksen kasvu jatkuu hieman reaalitulojen kehitystä nopeampana kuluttajien luottamuksen vahvistuessa. Vuosien 2017 ja 2018 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan vaimeat 1,2 %. Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu.

Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Työllisyys kohenee koko ennustejakson ajan ja vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenee 8,7 prosenttiin.

Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo vuodesta 2009 alkaen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun johdosta jääden silti alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään ja velkasuhde taittuu vasta vuosikymmenen lopussa. Suomen alijäämä painui alle EU:n perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka on edelleen 60 prosentin rajan yläpuolella.

Julkisen talouden sektoreista valtiontalous on eniten alijäämäinen, joskin alijäämä on pienenemässä. Kuntatalous pysyy myös selvästi alijäämäisenä ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainottuu vähitellen. Työeläkelaitosten ylijäämä on noin 1 % suhteessa BKT:hen.

Kieliversiot: