Julkisen hallinnon strategia
Julkisen hallinnon strategia on suomalaisen hallinnon uudistamisen kehys, joka ohjaa ja vahvistaa koko julkisen hallinnon uudistamista. Strategia on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa.
”Julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa” on Julkisen hallinnon strategiassa määritelty lupaus yhteiskunnalle.
Julkisen hallinnon yhteiset päämäärät suuntaavat hallinnon uudistamista ja yhdessä tekemistä
Kaikessa uudistamisessa vahvana perustana ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, digitalisaation hyödyntäminen ja kansainvälinen edelläkävijyys.
Strategia linjaa muun muassa palveluiden järjestämistä ihmislähtöisesti, yhteistyötä koko yhteiskunnan kanssa ja hallinnon jatkuvaa oppimista.
Toimintalinjaukset kuvaavat, miten hallintoa uudistetaan käytännössä. Toimintalinjaukset ovat julkisen hallinnon johdon, kehittäjien ja henkilöstön työkalu ohjata toimintaa ja priorisointia.
Strategialla tuetaan valtion viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa.
Tutustu tarkemmin:
- Maailman paras julkinen hallinto? Julkisen hallinnon strategian merkitys suomalaiselle hallinnon kehittämiselle (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja Valtossa)
- Strategia valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa
- Tukikysymyksiä strategian keskusteluttamiseen organisaatioissa
- Hankkeen perustiedot
Lisätietoja:
-
Julkisen hallinnon strategian arviointi julkaistu (Tiedote 23.4.2024)
-
Valtion ja hyvinvointialueiden välille rakennetaan uudenlaista yhteistyötä (Kolumni 31.8.2022)
-
Kunta–valtio-jalostamo:
Tiedonhallintalain tuomien vähimmäistoimenpiteiden huomioiminen kunnissa
Kunnille yhteisesti tarjottavat digiturvallisuutta tukevat kansalliset palvelut
Digiturvallinen viestintätyökalu viranomaisten ja asiakkaiden väliseen yhteistyöhön -
Kunnat ja valtio uudistavat julkista hallintoa yhdessä (Kolumni 16.3.2022)
Päämäärät
Hallinto vahvistaa yhdenvertaisuutta tunnistamalla ihmisten elämän ja arjen moninaisuuden. Se ottaa erilaisten ja erikielisten ihmisten ja ryhmien tarpeet huomioon sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden tunnetta.
Globaali, ylisukupolvinen vastuunkanto resurssien rajoista ja luonnon kantokyvystä luo kestävää hyvinvointia.
Hallinto kykenee järjestelmällisesti kuvittelemaan uusia mahdollisia tulevaisuuksia ja uusia tapoja toteuttaa hallinnon tehtäviä. Rakenteita uudistetaan, uusia teknologioita otetaan käyttöön ja toimintatapoja kehitetään rohkean kokeilun kautta riskit halliten.
Hallinnon valmistelua ja päätöksentekoa ohjaa tietoperusteisuus. Päätösten perustana oleva tieto on avoimesti saatavilla. Hallinto kykenee perusteltuihin päätöksiin ja tunnistaa uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia, kun se hyödyntää laajasti luotettavaa ja monipuolista tietoa ja rakentaa kansainvälisiä kumppanuuksia.
Hallinto nojaa jatkuvuutta luoviin toimintatapoihin ja kantaa kokonaisvaltaista vastuuta. Empaattinen hallinto vaalii luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa.
Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa ja se edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Se palvelee, viestii selkeästi, kuuntelee ja luo mahdollisuuksia osallistua. Hallinto toimii yhtenäisesti ja läpinäkyvästi. Yhdessä tekeminen hallinnon sisäisesti, laajemmin muun yhteiskunnan kanssa sekä kansainvälisesti on vaatimus onnistumiselle 2020-luvulla. Suomi on avoimen hallinnon aktiivinen edistäjä kansainvälisesti.
Toimintalinjaukset
Ihmislähtöiset ja monimuotoiset palvelut tarkoittavat ennakoivia, tehokkaita palveluja, jotka huomioivat erilaisten ihmisten, yritysten ja organisaatioiden tarpeet ja tilanteet. Kehitämme palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että tunnistamme erilaisia elämänpolkuja, -tapoja ja -tilanteita ja huomioimme kielelliset oikeudet. Turvaamme ihmislähtöiset ja yhdenvertaiset palvelut moninaistuvassa yhteiskunnassa koko Suomessa taloudellisesti kestävällä tavalla hyödyntämällä laajasti tietoa ja digitalisaatiota. Vastaamme siitä, että erilaiset julkiset palvelut ja etuudet ovat asiakkaalle helposti saavutettavia, ymmärrettäviä, keskenään yhteentoimivia, turvallisia ja toimintavarmoja.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Rakennamme palvelut elämän- ja liiketoimintatapahtumien ympärille ennakoivasti ja tietoon perustuen. Vähennämme asiointitarvetta korkean automaation avulla.
- Lisäämme digitaalisen tiedon avulla ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuuksia hallita palvelupolkujaan ja vaikuttaa niihin.
- Vahvistamme hallinnon kykyä tunnistaa ja muokata eriarvoisuutta aiheuttavia rakenteita ja prosesseja. Kehitämme muun muassa julkisen hallinnon kielenkäyttöä ja viestintää, jotta se on helpompaa ymmärtää ja tukee paremmin yhdenvertaisuutta.
Ihmisille merkityksellisen hallinnon rakentaminen edellyttää, että kehitämme ja hyödynnämme uusia tapoja tuoda nykyistä laajempi joukko ihmisiä osaksi yhteiskunnallista toimintaa. Luottamus omiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin, viranomaisiin sekä kokemus demokratian toimivuudesta vaikuttavat olennaisesti yhteiskunnan vakaaseen kehitykseen. Laajennamme osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ottamalla käyttöön uusia demokratian osallistumistapoja. Työskentelemme sen eteen, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi yhteiskunnassa. Kokeilemme erilaisia digitaalisia osallistumistapoja ja hyödynnämme erityisesti paikallistasolla osallistavan budjetoinnin menetelmiä. Huolehdimme demokratian toimintaedellytyksistä luotettavalla ja avoimella tiedolla sekä turvaamalla vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Vahvistamme rooliamme sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rakentajana.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Vahvistamme yhteiskehittämisprosesseja ja avoimuutta valmistelutyössä strategisissa hankkeissa ja merkittävien politiikkaohjelmien suunnittelussa. Näin teemme selväksi ja näkyväksi, millaisia vaikutuksia osallistumisella on.
- Hyödynnämme täysimääräisesti digitalisaatiota osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämisessä.
- Puutumme väärän tiedon levitykseen myös kansainvälisellä yhteistyöllä.
- Vahvistamme osallistumista ja avointa dialogia tukevaa ja arvostavaa toimintakulttuuria niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
- Vahvistamme muun muassa palvelumuotoilu- ja verkostojohtamisen kyvykkyyksiä.
- Käytämme kieltä, joka on ymmärrettävää asianosaisille.
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja turvallinen yhteiskuntakehitys edellyttävät, että siirrymme hiilineutraaliuteen ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaan toimintaan. Siksi arvioimme uudistusten ja päätösten ekologisia vaikutuksia myös niillä sektoreilla, joilla sitä ei ole aiemmin totuttu tekemään. Vahvistamme yhteiskunnan ilmastoviisautta ja luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi tiedonvälityksen, kannustimien ja monipuolisen ohjauksen avulla sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa älykkäästi. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen ilmastotyöhön.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Arvioimme päätösten vaikutuksia ennalta entistä kattavammin ja monipuolisemmin esimerkiksi hyödyntämällä digitalisaatiota järjestelmällisesti.
- Huomioimme ilmastokriisin ja luontokadon hallinnon strategia- ja budjettiprosesseissa niin, että ympäristöllisesti kestävät toimintatavat tukevat myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
- Varmistamme, että hallinnonalat ja kunnat saavat riittävän tuen ympäristövaikutusten arviointiin. Hyödynnämme vastuullisuusraportoinnin malleja.
Valtion ja kuntien on lisättävä merkittävästi yhteistyötä ja työnnjakoa muun yhteiskunnan kanssa, jotta voimme ratkaista uudet yhteiskunnalliset haasteet ja varmistaa julkisen talouden kestävyyden. Sujuvan yhteistyön vahvistaminen tarkoittaa esimerkiksi esimerkiksi sitä, että käytämme monipuolisempia vuorovaikutustapoja ja vahvistamme kumppanuuksia yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa sekä luomme edellytykset monipuoliselle yhteistyölle lainsäädännön ja joustavien rakenteiden avulla. Globaalissa maailmassa tarvitaan myös sujuvaa ja luottamusta rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä. Tarvitsemme uusia yhteistyömalleja tavoitteidemme toteuttamiseksi, sillä erilaisten toimijoiden pitää pystyä tuomaan osaamisensa osaksi julkisen hallinnon toimintamalleja. Esimerkkeinä toimivat jo nyt eri sektorien yhteiset sähköiset palvelut, tulosperusteiset ohjausmallit ja innovatiiviset julkiset hankinnat.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Avaamme ja kehitämme yhteistyön mahdollistavia toimintatapoja ja prosesseja, kuten dialogisuutta ja toimintaa verkostoissa.
- Vahvistamme luottamusta eri toimijoiden välillä esimerkiksi yhteistyötä ja vuorovaikutusta ruokkivalla johtamisella sekä ymmärrettävällä viestinnällä.
- Sisällytämme hallinnon perusprosesseihin nykyistä vahvemmin jatkuvan vuorovaikutuksen, jotta voimme hallinnossa tarkastella asioita laaja-alaisesti ja ihmislähtöisesti.
- Kehitämme yhdessä sujuvan yhteistyön mahdollistavia digitaalisia ratkaisuja.
Uudistamme toimintaa niin, että voimme työskennellä yli sisäisten rakenteiden ja rajojen aiempaa sujuvammin ja yhtenäisemmin, esimerkiksi ohjaus- ja johtamisjärjestelmien kautta. Hallinnon siiloutuminen on nostettu esiin useissa selvityksissä yhtenä julkisen hallinnon heikkoutena. Hallinnonala- ja virastokohtainen tulosohjaus, viranomaisten omat palveluverkot, johtamisen rakenteet, resursointi sekä vanhat perinteet ja asenteet tukevat osaltaan organisaatiokohtaista työtä, eivätkä kannusta riittävästi yhdessä tekemiseen. Edistämme yhtenäisyyttä esimerkiksi lisäämällä ilmiöpohjaista valmistelua ja rakentamalla yhdessä sekä sähköistä asiointia verkkopalveluina että käyntiasiointia julkisen hallinnon yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Vahvistamme valtion ja kuntien sujuvaa yhteistyötä sekä valtioneuvoston koordinoivaa roolia yhtenäisyyden syventämisessä. Varmistamme toimivan yhteydenpidon ruotsiksi valtionhallinnon ja Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnon välillä. Tarvittaessa lisäämme kannustimia ja kohdistamme ohjausta yhteistoiminnan kannalta kriittisten esteiden ylittämiseksi
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Luomme ja seuraamme poikkihallinnollisia strategisia tavoitteita ja laajennamme julkisen hallinnon Töissä Suomelle -ajattelutapaa.
- Vahvistamme julkisen hallinnon yhteistä toimintakulttuuria ja laajennamme yhteisiä tukipalveluita.
- Johdamme ja kehitämme valtion yhteisen asiakaspalvelutoiminnan kansallista tasoa poikkihallinnollisesti.
Muuttuvassa toimintaympäristössä hallinnon toimintakyvyn varmistaa se, että hyödynnämme laadukasta tietoa monipuolisesti ja kehitämme ennakointia järjestelmällisesti, jotta voimme tarvittaessa muodostaa nopeasti laadukkaan tietopohjan. Päätöksenteon valmistelussa hyödynnämme ajantasaisen ja tutkitun tiedon lisäksi myös ennakoivaa tietoa. Käytämme ja tuotamme monipuolista, luotettavaa tietoa hallinnossa ja yhteiskunnassa entistä paremmin. Luomme yhteyksiä tutkimusyhteisöihin tietotarpeissamme. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että avaamme hallinnon tietovarantoja ja kytkemme ennakoinnin vahvemmin valmisteluun ja budjetointiin. Meidän täytyy yhä enemmän valmistautua tiedon uusiin käyttötapoihin. Tiedon avaaminen ja hyödyntäminen edellyttävät myös kansainvälistä yhteistyötä.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Teemme järjestelmällisestä ennakoinnista ja tulevaisuusajattelusta keskeisen osan johtamista sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja.
- Vahvistamme ja monipuolistamme hyödynnettäviä tietopohjia ja verkostoja esimerkiksi arvioimalla ihmisten kokemusta julkisen hallinnon toimien oikeutuksesta.
- Toimimme kansainvälisissä verkostoissa nykyistä aktiivisemmin epäluotettavan tiedon leviämisen ehkäisemiseksi.
- Kehitämme kyvykkyyksiä tiedon ja reaaliaikaisen datan avaamiseen ja hyödyntämiseen.
Hallinnon toiminnan perinteinen lähtökohta on ollut varmistaa vakaus ja ennakoitavuus, minkä takia sen toimintatavat on suunniteltu osin jäykiksi. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuitenkin, että uudistamme osaamistamme ja otamme käyttöön ketterämpiä ja joustavampia toimintatapoja. Kehitämme hallintoa hyödyntämällä järjestelmällisesti strategisia kokeiluja, joustavia prosesseja ja nopeaa oppimista hallinnon eri toimintojen välillä. Joustavuutta rakentavat esimerkiksi ohjausmekanismien monipuolisempi hyödyntäminen, hyvä henkilöstöpolitiikka, digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto, uusien teknologioiden mahdollisuuksien tutkiminen, vaikuttavuusperusteinen sääntely sekä nopeat iteratiiviset suunnitteluprosessit.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää ainakin seuraavien asioiden kehittämistä:
- Suunnittelemme ja organisoimme hallinnon toiminnan sen mukaan, mistä arvioidaan saatavan suurin vaikuttavuus.
- Kasvatamme hallinnossa kykyä systeemiseen ajatteluun ja toimintojen tarkasteluun sekä osaamisen jatkuvaan uudistamiseen.
- Vahvistamme kokeilukulttuuria ja kyvykkyyksiä toteuttaa strategisia ja käytännön kokeiluja. Otamme käyttöön ketteriä ja iteratiivisia suunnitteluprosesseja.