Hallituksen esitys VM/2022/167
« Valtioneuvoston yleisistunto 19.9.2022 18.00
Valtiovarainministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023
HE 154/2022Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Antti Kaikkonen
Esittelijä
Osastopäällikkö, budjettipäällikkö Mika Niemelä, p. +358 295 530 525
Asia
Talousarvioesityksen varsinaiset tulot ilman nettolainanottoa ovat 72,5 mrd. euroa, joista verotulojen osuus on 64,5 mrd. euroa. Verotulojen odotetaan kasvavan 33 % vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ilman sote-uudistusta verotulojen kasvu olisi n. 5 %. Määrärahoiksi ehdotetaan 80,5 mrd. euroa. Ilman sote-uudistusta hallinnonalojen määrärahojen arvioidaan kasvavan reaalisesti n. 0,5 % vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Talousarvioesitys on 8 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lainanotolla. Talousarvioesityksen mukaisen valtionvelan arvioidaan vuoden 2022 lopulla nousevan 156 mrd. euroon. Vuoden 2022 kolmas lisätalousarvioesitys on nostanut velka-arviota 10 mrd. eurolla. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 68,8 mrd. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 383 milj. euroa, minkä lisäksi vuodelle 2023 on varattu 100 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Hallitus päätti kevään julkisen talouden suunnitelman 2023-2026 yhteydessä turvallisuuspoliittista tilannetta koskevasta kehyspoikkeuksesta. Kehyspoikkeus otetaan huomioon vastaavan suuruisena, kehystasoa korottavana rakennekorjauksena, jolloin menot tulevat katettua kehyksen ulkopuolisina. Rakennekorjaus on 2 048 milj. euroa v. 2023. Kaikkiaan poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvien menojen kokonaismäärä on 2 125 milj. euroa v. 2023, mutta osa menoista on jo valmiiksi kehyksen ulkopuolisia. Koronavirustilanteeseen liittyvät välittömät kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina edelleen v. 2023. Näitä määrärahoja sisältyy talousarvioesitykseen 40 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 574 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelmaan menoihin. Liitteenä 1 olevassa muistiossa on todettu hallituksen neuvottelun 1.9.2022 jälkeen tehdyt, luonteeltaan tekniset muutokset ja tarkistukset.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen vuoden 2023 talousarvioksi
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla ja sote-uudistuksen yhteydessä toteutetaan ansiotuloveron kevennys. Kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi ja energian hintojen nousun kompensoimiseksi toteutetaan veronkevennyksiä. Lisäksi esitykseen sisältyy joukko muita veroperustemuutoksia, joista osa myös kasvattaa valtion verotuloja. Veroperustemuutosten nettovaikutus valtion verokertymään arvioidaan olevan vuositasolla n. 12,8 mrd. euroa v. 2023. Sote-uudistuksen yhteydessä valtion ansiotulovero- ja yhteisöverokertymää kasvatetaan 14,5 mrd. eurolla ja muiden veroperustemuutosten vaikutus valtion verokertymään on vuositasolla arviolta -1,7 mrd. euroa v. 2023. Määrärahoja ehdotetaan 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla n. 14 mrd. eurolla. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 yhteensä 22,5 mrd. euron rahoituksesta 1,9 mrd. euroa maksetaan jo joulukuussa 2022. Lisäksi vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa ei ollut vielä mukana Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi päätettyjä toimia. Näiden toimien kokoluokka on n. 2 mrd. euroa sekä v. 2022 että v. 2023. Edellä mainitut tekijät huomioiden menojen kasvu v. 2023 on n. 2,5 mrd. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vuoden 2023 menotasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset sekä valtionvelan korkomenot. Toisaalta budjettitalouden menoja vähentää se, että koronapandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset (mm. tulevaisuusinvestoinnit) päättyvät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä v. 2023 on 2,2 % suhteessa BKT:hen ja julkisen velan BKT-suhteeksi arvioidaan 72,7 %.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen