Sök

Din sökning på 'Eurooppa' gav 190 resultat
Fess-sök
  1. Tavoitteena Yhteentoimiva Eurooppa Yhteentoimiva Eurooppa on pitkän aikavälin strateginen tavoite. Tavoitteena on varmistaa, että toimiminen ja asiointi Euroopan unionissa sujuu helposti sekä kansalaisille että yrityksille. Sujuvuus tarkoittaa enn...
    https://vm.fi/yhteentoimiva-eurooppa
  2. Usein kysyttyjä kysymyksiä Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta Mikä on asetuksen soveltamisala? Asetusta sovelletaan Euroopan laajuisiin digitaalisiin julkisiin palveluihin. Euroopan laajuisilla di-gitaalisia palveluilla tarkoitetaan 1) digitaalis...
    https://vm.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-yhteentoimiva-eurooppa-asetuksesta
  3. EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä.
    https://vm.fi/elpymisvaline
  4. Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä Kokoamme tälle sivulle vastauksia yleisimpiin tiedonhallintalain lausuntomenettelyä ja sen soveltamista koskeviin kysymyksiin. Keitä lausuntomenettely koskee? Tiedonhallintalain laus...
    https://vm.fi/usein-kysytyt-kysymykset-tiedonhallintalain-lausuntomenettelysta
  5. 30.6.2026 | Suomen siirtymä Neuvostoliiton ikeestä ja YYA-Suomesta Euroopan unionin jäseneksi oli verrattain nopea. Vain kolmessa vuodessa Neuvostoliiton hajoamisesta Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tammikuussa 1995. Suomi hyväksyi EU:n velvoitteet täysimääräisesti, euroa myöten. Tanskalla ja Isolla-Britannialla oli ollut omat neuvotellut erityispoikkeukset esimerkiksi euron suhteen. Ruotsilla on ollut velvoite ottaa euro käyttöön liittymisestään alkaen, mutta se ei ole tehnyt niin.
    https://vm.fi/-/suomen-tulee-olla-eu-politiikassa-terveesti-itsekas-
  6. Valtiovarainministeriö valmistelee kestävän kasvun ohjelmaa laajassa yhteistyössä. Työhön osallistuvat ministeriöiden lisäksi maakuntien liitot ja muut alueiden toimijat sekä elinkeinoelämä ja tutkimusala.
    https://vm.fi/valmistelun-eteneminen
  7. EU ja kansainvälinen yhteistyö hallinnon digitalisaatiossa Sähköinen hallinto ja digitaaliset palvelut ovat voimakkaan kehittämisen kohteena niin EU:ssa ja EU-maissa kuin myös muualla maailmassa sekä useissa kansainvälisissä järjestöissä. ’Sähköis...
    https://vm.fi/eu-ja-kansainvalinen-yhteistyo
  8. Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti Suomi ja Viro perustivat heinäkuussa 2017 yhteisen X-Road teknologiaa kehittävän ja teknologian ylläpidosta vastaavan yhdistyksen Nordic Institute for Interoperability Solutions -institu...
    https://vm.fi/niis
  9. EU haluaa syventää pääomamarkkinaunionia, jotta EU:n kilpailukyky maailmanmarkkinoilla säilyisi ja yritykset saisivat paremmin yksityistä rahoitusta investointeihinsa. Samalla kansalaiset pystyisivät sijoittamaan säästönsä nykyistä monipuolisemmin.
    https://vm.fi/eu-n-paaomamarkkinoiden-kehittaminen
  10. EU:n vuotuinen talousarvio muodostuu unionin tuloista ja menoista yhdelle varainhoitovuodelle (kalenterivuodelle).
    https://vm.fi/eu-n-vuotuinen-talousarvio
  11. EU:n elpymisväline sisältää rahoitusta useisiin EU-ohjelmiin. Kestävän kasvun ohjelmalla sovitetaan yhteen kaikkien ohjelmien rahoitusta.
    https://vm.fi/muut-ohjelmat
  12. Towards Interoperable Europe Interoperable Europe is a decades-long strategic goal. The aim is to ensure that citizens and businesses have access to better and more efficient digital public services in the European Union. The provision of digital ...
    https://vm.fi/en/interoperable-europe
  13. Ett interoperabelt Europa som mål Ett interoperabelt Europa har varit ett strategiskt mål i årtionden. Målet är att se till att verksamheten och kommunikationen inom Europeiska unionen är smidig både för medborgare och för företag. I dag innebär s...
    https://vm.fi/sv/interoperabelt-europa
  14. 4.6.2026 | Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuosikokous (EBRD) järjestetään Riiassa 5.–7. kesäkuuta. Valtiovarainministeri Riikka Purra toimii kokouksen varapuheenjohtajana.
    https://vm.fi/-/euroopan-jalleenrakennus-ja-kehityspankin-vuosikokouksessa-vahvistetaan-ukraina-tukea
  15. 20.5.2026 | Suomi osallistuu EU-maiden valtiovarainministerien epäviralliseen kokoukseen 22.–23. toukokuuta ja euroryhmän kokoukseen 22. toukokuuta.
    https://vm.fi/-/valtiovarainministerit-keskustelevat-vakaavaluuttojen-kaytosta-ja-makrotalouden-kehityksesta
  16. 20.5.2026 | Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä 20. toukokuuta.
    https://vm.fi/-/valtiovarainministeri-riikka-purran-puhe-kunnallisjohdon-seminaarissa
  17. 26.3.2026 | Valtiovarainministeri Riikka Purra edustaa Suomea euroryhmän videoneuvottelussa perjantaina 27. maaliskuuta.
    https://vm.fi/-/euroryhma-keskustelee-lahi-idan-kriisin-vaikutuksesta-talouteen
  18. Valtioneuvoston kirjelmä VM/2026/12
    https://vm.fi/paatos?decisionId=5671
  19. 14.4.2026 | Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kevätkokouksiin Washingtonissa 15.–17. huhtikuuta. Kokousviikon pääteemoiksi nousevat Lähi-idän konfliktin vaikutukset maailmantalouteen sekä työpaikkojen ja kasvun luominen kehittyvissä talouksissa.
    https://vm.fi/-/suomi-jatkaa-vahvan-tuen-osoittamista-ukrainalle-washingtonin-kansainvalisissa-kokouksissa
  20. Eurokriisiksi kutsutaan vuosien 2010–2018 ajanjaksoa, jonka aikana viisi euroalueen maata ajautui talousvaikeuksiin ja joutui hakemaan rahoitustukea muilta euroalueen mailta ja EU:lta. Lisäksi useiden muidenkin euromaiden rahoituskustannukset nousivat voimakkaasti markkinoilla vallinneen epäluottamuksen vuoksi.
    https://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/eurokriisi