Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Kestävä kehitys kunnissa vaatii strategista johtamista ja kansallista tukea kestävyysmurroksen toteuttamiseen

Kuntien kestävän kehityksen työ on merkittävässä roolissa Suomen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa. 25. toukokuuta julkaistu tutkimus korostaa vuoden 2021 kuntavaaleja ja vaalien jälkeistä kuntastrategioiden laatimiskierrosta kriittisenä hetkenä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kuntastrategioiden tulisi olla linjassa kansainvälisten ja kansallisten kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tavoitteet voivat myös muodostaa koko kuntastrategian perustan, samaan tapaan kuin pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa.

Valtionhallintoa tutkijat kehottavat tukemaan kuntia kestävyysmurroksen edistämisessä sekä sparraamaan kuntia myös käytännön toimissa, kuten esim. Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tehty. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) tulee tuoda mukaan keskeisiin sopimusneuvotteluihin (MAL, innovaatio- ja ekosysteemisopimukset) ja ohjelmalliseen yhteistyöhön. Valtakunnan tasolla tarvitaan avauksia, jotka kannustavat kuntia, kansalaisia ja muita toimijoita tasavertaisesti kestävän kehityksen tekoihin ja kumppanuuksiin. Kunnat ovat eri vaiheissa ja tarvitsevat tukea ja konkreettisia työkaluja siihen, miten voivat kehittää kestävyyden johtamista ja kokonaisuuden hallintaa seuraavalle tasolle.

Monta mahdollista tapaa organisoida kestävän kehityksen työ

Tutkimus haastaa Suomen kuntakenttää edistämään etenkin niitä poikkihallinnollisia kokonaisuuksia, joiden kautta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista voidaan nopeuttaa. Hanketta johtanut Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé korostaa, että kunnilla on monissa kestävän kehityksen avainteemoissa vahvaa toimivaltaa.

”Työn organisoimiseen tarvitaan kuitenkin kuhunkin kuntaan sopiva tapa johtaa tällaista laajaa kokonaisuutta”, hän jatkaa, ja viittaa kolmeen tutkimushankkeessa rakennettuun malliin, joita kaikkia yhdistää poikkihallinnollinen ja strateginen ote.

”Ajattelemme, että kunnat voivat edetä keskenään hyvin erilaisilla johtamisjärjestelyillä, kunhan kunkin mallin reunaehdot otetaan huomioon.” 

Hankkeen aineisto kerättiin toimintatutkimuksella, jonka haastatteluihin, työpajoihin ja kuntatapaamisiin osallistui 12 työryhmää erikokoisista ja -tyyppisistä kunnista eri puolilta Suomea. Työssä hyödynnettiin myös kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja aiempia arvioita Suomen kuntakentällä tehdystä kestävän kehityksen työstä. Tutkimuskonsortioon kuuluivat Demos Helsingin lisäksi Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Finnish Consulting Group (FCG), MayorsIndicators -palvelua ylläpitävä MSDI Oy sekä Suomen Kuntaliitto.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé, Demos Helsinki, p. 040 0708 178, [email protected]
neuvotteleva virkamies Olli Maijala, ympäristöministeriö, p. 040 585 8792, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.