Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Paneurooppa-Välimerialueen uudet rinnakkaiset alkuperäsäännöt (päivitetty 3.9.2021)

Julkaisuajankohta 3.9.2021 13.32
Tyyppi:Tiedote

EU ja Paneurooppa-Välimerialueen (PEM) sopimusmaat ovat jo usean vuoden ajan käyneet neuvotteluja PEM-alueella voimassa olevien alkuperäsääntöjen uudistamisesta. Tavoitteena on ollut nykyaikaistaa sääntöjä niin, että ne ottavat entistä paremmin huomioon nykyaikaisen kaupankäynnin ja muun liiketoiminnan tarpeet sekä sujuvoittavat kuljetuksia.

PEM-alueen teknisessä kokouksessa 5.2.2020 päätettiin uusien alkuperäsääntöjen käyttöönotosta. Ne otetaan ensin käyttöön niiden PEM-sopimusmaiden välillä, jotka ovat tähän mennessä ilmoittaneet hyväksyvänsä uudet alkuperäsäännöt. Uusia alkuperäsääntöjä sovelletaan siirtymäsääntöinä (transitional rules), kunnes PEM-alueen yleissopimusta koskeva uudistus on saatu kokonaisuudessaan päätökseen ja kaikki sopimusmaat ovat hyväksyneet uudet säännöt.

Uusien siirtymäsääntöjen ja nykyisten alkuperäsääntöjen soveltaminen

Uusia siirtymäsääntöjä on 1.9.2021 alkaen mahdollista soveltaa kaikissa niissä maissa, jotka ovat hyväksyneet uuden sääntökokonaisuuden. EU on jo omalta osaltaan hyväksynyt siirtymäsääntöjen käyttöönoton, mutta useissa sopimusmaissa kansallinen hyväksymisprosessi on vielä kesken. Lisäksi on eräitä maita, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne voi hyväksyä uusia alkuperäsääntöjä. Tästä johtuen PEM-sopimusalueella aletaankin soveltaa rinnakkain kahta eri alkuperäsääntökokonaisuutta, kunnes kaikki maat ovat hyväksyneet uudet säännöt. 

Nykyisiä alkuperäsääntöjä voidaan edelleen soveltaa myös niissä maissa, joissa uudet säännöt on hyväksytty tai hyväksytään. Näiden maiden talouden toimijoilla on mahdollisuus valita itse lähetyskohtaisesti, kumpaa alkuperäsääntökokonaisuutta he noudattavat. Kahta eri sääntökokonaisuutta ei kuitenkaan voi soveltaa ristiin, koska vientituotteen alkuperä on määritettävä kokonaisuudessaan joko nykyisten tai uudistettujen alkuperäsääntöjen perusteella. Tästä syystä vientituotteen valmistajan pitää myös varmistaa ennen alkuperäselvityksen laatimista, että esimerkiksi kaikki tuotteessa käytettävien osien tavarantoimittajat soveltavat samaa sääntökokonaisuutta. 

Toimijan valinta voi riippua myös siitä, missä tahdissa muut toimitusketjuun osallistuvat toimijat siirtyvät soveltamaan uusia sääntöjä. Komissio on julkaissut omilla verkkosivuillaan siirtymäsääntöjä koskevan laajan oppaan (Guidance Transitional PEM Rules of Origin), joka on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka harjoittavat vientiä tai tuontia PEM-alueella tai ovat osallisina vientiä edeltävissä toimitusketjuissa.

PEM-alueen siirtymäsäännöt hyväksyneiden maiden tilanne 3.9.2021

Euroopan unionin lisäksi seuraavat PEM-alueen sopimusmaat alkavat soveltaa uusia siirtymäajan alkuperäsääntöjä 1.9.2021: 

  • Albania 
  • Färsaaret 
  • Islanti
  • Jordania
  • Norja 
  • Sveitsi (mukaan lukien Liechtenstein)
  • Georgia
  • Länsiranta ja Gaza

Seuraavissa maissa siirtymäsääntöjen hyväksymisprosessi on kesken ja aikataulu uusien sääntöjen soveltamisen aloittamisesta on vielä auki:

  • Bosnia ja Hertsegovina 
  • Egypti 
  • Israel
  • Kosovo
  • Libanon
  • Moldova
  • Montenegro
  • Palestiina
  • Pohjois-Makedonia
  • Serbia
  • Turkki

Siirtymäsääntöjen ulkopuolelle jäävät PEM-sopimusmaat

Kaikki PEM-alueen sopimusmaat eivät vielä ole valmiita hyväksymään uusia alkuperäsääntöjä. Näissä maissa sovelletaan toistaiseksi siis pelkästään nykyisiä alkuperäsääntöjä. Tällaiseen maahan vietävä tuote ei voi saada etuuskohtelua uusien siirtymäsääntöjen perusteella, vaan viejän on määritettävä tuotteen oikeutus etuuskohteluun nykyisten alkuperäsääntöjen pohjalta. Siirtymäsäännöissä on usein joustavammat tuotekohtaiset alkuperäsäännöt kuin nykyisissä säännöissä. Tämän vuoksi tuotteen alkuperän määrittämisessä pitää olla erityisen tarkka silloin, jos yritys vie samaa tuotetta sekä maahan, jossa siirtymäsääntöjä sovelletaan, että maahan, jossa niitä ei toistaiseksi sovelleta. 

Jos talouden toimija vie tuotteita maihin, joissa siirtymäsääntöjä ei sovelleta, sen kannattaa seurata tilanteen kehittymistä aktiivisesti. EU neuvottelee edelleen myös näiden maiden kanssa, jotta PEM-alueella voitaisiin lopulta soveltaa vain yhtä alkuperäsääntöjen kokonaisuutta. Seuraavat maat eivät ole vielä ilmoittaneet hyväksyvänsä siirtymäsääntöjä:

  • Algeria
  • Marokko
  • Tunisia

Uudet vai nykyiset alkuperäsäännöt?

Talouden toimijoiden täytyy päättää, soveltavatko ne nykyisiä alkuperäsääntöjä vai uusia siirtymäsääntöjä. Jos ne käyttävät siirtymäsääntöjä, lähetyksen alkuperä on määritettävä yksinomaan siirtymäsääntöjen mukaisesti. Samoin jos ne käyttävät nykyisiä PEM-yleissopimuksen alkuperäsääntöjä, alkuperä on määritettävä niiden mukaisesti. Tämä ristiin soveltamisen kielto koskee myös kumulaation soveltamista.

Alkuperäsääntöjen valintaan vaikuttaa ensisijaisesti kolme asiaa:

  1. Täyttääkö vientituote alkuperätuotteelle asetetut yleiset vaatimukset sekä tuotekohtaiset valmistusta koskevat vaatimukset myös uusien sääntöjen perusteella?
  2. Soveltavatko vientituotteen valmistajan tavarantoimittajat uusia vai nykyisiä sääntöjä? 
  3. Soveltaako viennin määrämaa uusia vai pelkästään nykyisiä sääntöjä?

Päätöksen sääntöjen soveltamisesta voi joutua tekemään jopa jokaiselle lähetykselle erikseen, jos tiettyä tuotetta viedään sekä maihin, joissa siirtymäsääntöjä sovelletaan, että maihin, joissa niitä ei toistaiseksi sovelleta. 

Merkinnät alkuperäselvityksiin, kun sovelletaan siirtymäsääntöjä

Komissio suosittelee, että viejät ja tavarantoimittajat merkitsevät alkuperäselvityksiin ja tavarantoimittajan ilmoituksiin, minkä sääntökokonaisuuden mukaan tuotteiden alkuperä määritellään. Jos alkuperä on määritetty nykyisten PEM-konvention alkuperäsääntöjen mukaan, alkuperäselvitykseen pitää kirjoittaa ”PEM-convention rules of origin”. Jos taas on sovellettu siirtymäsääntöjä, pitää kirjoittaa ”transitional rules of origin”. EUR.1-tavaratodistuksessa tämä täytyy mainita asiakirjan lisämerkintöjen kentässä numero 7. 

Alkuperäilmoituksessa viejä ilmaisee soveltamansa sääntökokonaisuuden varsinaisen alkuperäilmoitustekstin perässä. Tekstin ”these products are of ............... preferential origin” perään kirjoitetaan joko ”according to the PEM-convention rules of origin” tai ”according to the transitional rules of origin”. 

Jos tuote täyttää samanaikaisesti sekä nykyisten että uusien alkuperäsääntöjen vaatimukset, toimija voi kirjoittaa molempien sääntöpohjien sääntöjen täyttyneen. Jos asiakirjassa on mainittu useita eri tuotteita, joiden alkuperä määritellään eri sääntökokonaisuuksien mukaan tai joita ei katsota lainkaan alkuperätuotteiksi, oikea tieto pitää merkitä selvästi jokaisen tuotteen kohdalle.

Alla on esimerkki valtuutetun viejän tekemästä merkinnästä, kun asiakirjan kaikki tuotteet luokitellaan alkuperätuotteiksi siirtymäsääntöjen perusteella. Jos asiakirjassa on useita eri tuotteita, joiden alkuperä on määritetty eri sääntöpohjien perusteella, tieto täytyy merkitä selvästi tuotekohtaisille riveille. Tällöin alkuperäilmoitukseen voi kirjoittaa esimerkiksi ”according to the transitional rules and PEM-Convention rules of origin as specified separately in the product list”.


The exporter of the products covered by this document (customs authorization No ........... (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of .............. (2) preferential origin according to the transitional rules of origin.

........................................................................................................................................................................................

(Place and date) (3)

........................................................................................................................................................................................

(Signature of the exporter, in addition the name of the person signing the declaration has to be indicated in clear script)


Jos tietoa sovelletusta sääntökokonaisuudesta ei ole ilmoitettu lainkaan alkuperäselvityksessä, katsotaan toimijan noudattaneen nykyisiä PEM-konvention alkuperäsääntöjä.

Siirtymäsääntöjen hyödyntäminen jälkikäteen

Jos tuotteen alkuperän määritys on viejälle hankalaa esimerkiksi siksi, että kaikki tavarantoimittajat eivät pysty soveltamaan uusia sääntöjä, komissio suosittelee, että toimijat soveltavat nykyisiä alkuperäsääntöjä. 

Jos tuote ei kuitenkaan täytä nykyisten alkuperäsääntöjen tiukempia vaatimuksia tai viejä ei muusta syystä halua soveltaa nykyistä sääntökokonaisuutta, alkuperäselvitykset on mahdollista laatia siirtymäsääntöjen mukaan myös jälkikäteen. Tällöin viejä toimittaa tuotteet määrämaahan ilman alkuperäselvityksiä ja toimittaa selvitykset tuojamaahan sitten, kun tuotteen voidaan todeta täyttävän uusien alkuperäsääntöjen vaatimukset.

Kumulaatio

Alkuperäkumulaatiolle on uusissa alkuperäsäännöissä sovittu joustavammat ehdot. Useimpiin tuotteisiin voidaan soveltaa niin kutsuttua täyttä kumulaatiota kaikkien uudet säännöt hyväksyneiden maiden välillä. Tällöin alkuperää on mahdollista kerryttää, kun valmistus tapahtuu useassa eri sopimusmaassa. Harmonoidun järjestelmän (HS) jaksoihin 50–63 kuuluvien tekstiilien kohdalla kumulaatiota voi soveltaa kuitenkin vain kahdenvälisesti. Siirtymäsääntöjen mukaista kumulaatiota ei voida soveltaa ristiin nykyisten kumulaatiosääntöjen kanssa. Komissio julkaisee myöhemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä uusia sääntöjä koskevan taulukon nykyisten sääntöjen niin kutsutun Matrix-kumulaatiotaulukon rinnalle. Taulukossa on kumulaation soveltamismahdollisuudet eri sopimusmaiden välillä.

Riittävä valmistus – keskiarvojen käyttö

Siirtymäsääntöjen riittävän valmistuksen määritelmässä on otettu huomioon hankittujen tuotteiden kustannusten sekä valuuttakurssien vaihtelut tuotteiden alkuperän määrityksessä (siirtymäsäännöt 4 art. 3–6 k.). Viejä voi pyytää tulliviranomaisilta lupaa käyttää alkuperän määrittelyssä vientituotteen valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten hankintahintojen keskiarvoa sekä vapaasti tehtaalta -hinnan keskiarvoa. Keskiarvojen pitää kuitenkin perustua ostoihin ja myynteihin riittävän pitkältä ajalta. Viejien lisäksi myös tavarantoimittajat voivat pyytää lupaa keskiarvojen soveltamiseen tavarantoimituksissa. Komissio on julkaissut tarkemmat ohjeet keskiarvojen käytöstä PEM-siirtymäsääntöjen oppaassa. Oppaassa kerrotaan esimerkiksi siitä, millaisille tuotteille menetelmää on mahdollista soveltaa ja miten ajanjaksot määritellään keskiarvohintojen laskemisessa.

Toleranssit

Siirtymäsäännöissä muiden kuin alkuperäainesten yleistä toleranssia eli sallittua enimmäismäärää on pääosin nostettu 10 prosentista 15 prosenttiin. HS-nimikkeistön jaksoihin 50–63 kuuluvien tekstiilituotteiden toleranssit on kuitenkin määritelty erikseen (siirtymäsäännöt liite 1, tuotekohtaisia alkuperäsääntöjä edeltävät huomautukset 6 ja 7). 

Kirjanpidollinen erottelu

Siirtymäsäännöissä on vähemmän vaatimuksia kirjanpidolliselle erottelulle kuin nykyisissä PEM-konvention säännöissä. Jotta toimija voi nykyisten sääntöjen mukaan saada luvan varastoida aineksia erottelematta niitä fyysisesti toisistaan, keskenään korvattavissa olevien ei-alkuperäainesten ja alkuperäainesten erillisvarastoinnin täytyy aiheuttaa sille kohtuuttomia kuluja tai merkittäviä vaikeuksia. Siirtymäsäännöissä ei ole enää vastaavia vaatimuksia, vaan toimijat voivat säilyttää ei-alkuperä- ja alkuperäaineksia samoissa tiloissa, kun ne pitävät tätä liiketoimintansa kannalta tarpeellisena.

Kuljetukset sopimusmaiden välillä

Siirtymäsäännöissä on myös vähemmän rajoituksia tuotteiden kuljettamiselle. Nykyisissä säännöissä on suoria kuljetuksia koskeva vaatimus, mutta siirtymäsääntöjen mukaan myös kolmansien maiden alueen kautta kuljetettavat alkuperätuotteet voivat saada etuuskohtelun. Kuljetusreitille ei siis enää ole ehtoja, mutta tavaroita ei edelleenkään saa muuttaa kuljetuksen tai välivarastoinnin aikana.

Tullinpalautukset

Uusissa siirtymäsäännöissä tullinpalautuksia koskeva kielto poistuu kaikilta muilta paitsi HS-nimikkeistön jaksoihin 50–63 kuuluvilta tekstiilituotteilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kolmannesta maasta peräisin olevaa tuotetta jalostetaan unionissa sisäisen jalostuksen menettelyssä niin, että se määritellään alkuperätuotteeksi, sille voidaan laatia alkuperäselvitys PEM-siirtymäsäännöt hyväksyneeseen maahan ilman, että jalostusmenettelyyn asettamisen aikana suspendoidut tullit kannetaan jälkikäteen. 

Alkuperäselvitykset

Kun viejä soveltaa siirtymäsääntöjä, se voi antaa alkuperäselvityksen etuuskohteluun oikeutetuista tuotteista joko perinteisesti EUR.1-alkuperätodistuksella tai alkuperäilmoituksella. Lisäksi sääntöihin sisältyy mahdollisuus antaa alkuperäselvitys rekisteröityjen viejien REX-järjestelmässä. Järjestelmän käytöstä pitää kuitenkin sopia erikseen osapuolien kahdenvälisissä sopimuksissa, joten toistaiseksi REX-järjestelmä ei ole PEM-alueella käytössä. 

EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa on oltava maininta siitä, kumpia sääntöjä on sovellettu. Kumulaatiota sovellettaessa tiedot tuotteiden alkuperän muodostumisesta pitää uusien sääntöjen mukaan ilmoittaa aina EUR.1-tavaratodistuksella, koska siirtymäsäännöissä EUR-MED-tavaratodistuksia ei enää käytetä. EUR.1-tavaratodistukseen pitää myös kirjoittaa englanniksi ”Cumulation applied with...” ja merkitä maat, joiden alkuperää olevia aineksia valmistuksessa on käytetty.

Tulli-ilmoituksissa pitää käyttää uusien siirtymäsääntöjen asiakirjakoodeja:

  • U075 = EUR.1-tavaratodistukselle, kun asiakirjan kentässä 7 on ilmaistuna "Transitional Rules”.
  • U076 = Alkuperäilmoitukselle, kun ilmoituksella on merkintä “origin according to the transitional rules”.

Lähetyksille, jotka sisältävät enintään 6 000 euron arvosta alkuperätuotteita, ei ole omaa asiakirjakoodia, vaan kaikki alkuperäilmoitukset ilmoitetaan tulli-ilmoituksessa koodilla U076.

Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt

Tuotekohtaiset säännöt ovat uusissa siirtymäsäännöissä pääosin joustavampia kuin aiemmin. Esimerkiksi ei-alkuperäainesten sallittua osuutta lopputuotteessa on useiden tuotteiden kohdalla nostettu 40 prosentista 50 prosenttiin. Toimijan pitää kuitenkin aina varmistaa alkuperävaatimukset jokaiselle tuotteelle. Esimerkiksi eräillä maataloustuotteilla, kuten nimikeryhmän 1901 mallasuutteella, on siirtymäsäännöissä tiukemmat ehdot sokerin käytölle kuin nykyisissä PEM-alueen alkuperäsäännöissä.

Useimpien tuotteiden kohdalla on niin, että jos tuote laskettiin etuuskohteluun oikeuttavaksi alkuperätuotteeksi nykyisen tuotekohtaisen alkuperäsäännön perusteella, täyttää se todennäköisesti ehdot myös uuden säännön perusteella. Toimijan täytyy kuitenkin aina varmistaa tuotekohtainen sääntö sekä se, että muut siirtymäsääntöjen alkuperätuotteelle asetetut vaatimukset täyttyvät. 

Lisätietoa komission verkkosivuilla:
ROSA-työkalu, jolla vientituotteen alkuperän voi määrittää
Paneurooppa-Välimerialueen sivusto
PEM-siirtymäsäännöt hyväksyneiden maiden luettelo sekä maiden kahdenväliset sopimusasiakirjat EU:n kanssa
Yleistä tietoa etuuskohteluun oikeuttavasta alkuperästä
Lisätietoa Tullin sivuilla:
Valtuutettu viejä

Etuuskohtelutiedotteet
tullietuudet
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Hankintakäsikirja
      • Valtion matkustussääntö
      • Taloudellinen katsaus syksy 2025
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot