/* VAHVA --> */ /* <-- VAHVA */ Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Kuntatalousohjelma vuosille 2022–2025 on julkaistu

Valtiovarainministeriö
12.5.2021 14.03
Tiedote

Julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia syventävään kuntatalousohjelmaan on nyt ensimmäisen kerran sisällytetty sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikutukset. Koronatilanteen vuoksi kuntatalouden kehitysarvioon liittyy kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta.

Valtion tuki vahvisti kuntataloutta merkittävästi vuonna 2020

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen kuntatalouden näkökulmasta. Koronaepidemia vaikutti laajasti sekä kuntien tulo- että menokehitykseen, mutta toisaalta vaikutukset jäivät kuitenkin pelättyä pienemmiksi. 

Peruspalveluiden turvaamiseksi ja kuntien taloudellisen toimeliaisuuden tukemiseksi valtio osoitti kuntatalouteen mittavasti tukea. Yhteensä valtionapujen lisäys ja yhteisöveron jako-osuuksien korotus olivat vuonna 2020 noin 3 miljardia euroa. Vaikka kriisin vaikutuksia kuntatalouteen ei voida täsmällisesti mitata, voidaan arvioida, että koronatuki ylitti epidemiasta aiheutuneet nettokustannukset runsaalla miljardilla eurolla vuonna 2020. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat kunnittain. 

Hallitus päätti useista uusista kuntatalouteen vaikuttavista toimenpiteistä

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasoa nostetaan noin 246 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Vuoden 2023 tasolla lisäys on noin 50 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu myös pysyvä 24 miljoonan euron sopeutus. Kustannustenjaon tarkistusta ei oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa vuonna 2022. Valtionosuuden lisäyksiä kohdennetaan seulontaohjelman laajennukseen, lastensuojelun henkilöstömitoitukseen sekä varhaiskasvatuksen uuteen tukeen.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevat laskelmat vuosille 2023–2025 ovat vielä alustavia, ja ne tarkentuvat muun muassa sote-laskelmien päivityksen myötä. Sote-uudistuksen vaikutukset valtionosuuksiin käydään huolellisesti läpi. Tarvittavat muutokset tehdään seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2023–2026.

Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan, ja siihen kohdennettavan rahoituksen kuntien osuus on 9 miljoonaa euroa vuonna 2022. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä muihin tukitoimiin osoitetaan kuntasektorille rahoitusta arviolta noin 52 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Siirron taloudelliset vaikutukset tarkentuvat valmistelun edetessä, ja ne sisällytetään kuntatalousohjelmaan myöhemmin.

Kuntatalouden menot kasvavat tuloja nopeammin vuonna 2021 ja 2022

Pitkittynyt epidemiatilanne vaikuttaa kuntatalouden kehitykseen myös vuonna 2021. Rajoitustoimet hidastavat toimintatulojen kasvua. Väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä laajentavat menolisäykset puolestaan kasvattavat kuntien menoja. Kokonaisuutena kuntatalouden toimintakatteen arvioidaan heikkenevän noin 1,3 prosenttia vuonna 2021. 

Kuntien verotulot kasvavat kehitysarvion mukaan noin 5,1 prosenttia kuluvana vuonna, kun taas valtionosuudet supistuvat noin miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. Koronatuki on pienempi kuin vuonna 2020, ja lisäksi sitä kohdennetaan valtionosuuksien sijasta valtionavustuksina. Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaankin laskevan hieman viime vuodesta ja toiminnan ja investointien rahavirta syvenee noin 0,7 miljardia euroa negatiiviseksi.

Vuonna 2022 kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan, kun koronaepidemian hoidosta aiheutunut suurin menopaine poistuu. On kuitenkin todennäköistä, että syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa aletaan purkaa. Toimintatulojen arvioidaan laskevan noin 8 prosenttia muun muassa korona-avustusten poistuessa. 

Yhteisöverotulojen jako-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen hidastaa verotulojen kasvua. Valtionosuudet kasvavat runsaat 5 prosenttia hallitusohjelman mukaisten tehtävälaajennusten, valtionosuuden lisäyksen ja indeksikorotuksen vuoksi. Nettoinvestoinnit pysyvät korkealla tasolla, joten vuonna 2022 toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee lähes 2 miljardia euroa negatiiviseksi.

Sote-uudistus pienentää kuntien menopaineita mutta ei poista tulojen ja menojen epätasapainoa

Vuodesta 2023 muodostuu hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa, sillä sote-uudistuksen myötä kuntien käyttötalousmenoista poistuu noin puolet. Kunnallisveroprosenttia alennetaan kaikissa kunnissa 12,39 prosenttiyksiköllä ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään. Valtionosuuksista ja verotulomenetysten korvauksista siirretään hyvinvointialueille 7,2 miljardia euroa.

Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan pysyvän negatiivisena koko kehyskauden. Kuntataloutta rasittavat rakenteelliset ongelmat helpottuvat sote-uudistuksen myötä, kun nopeimmin kasvavat menot siirtyvät pois kuntien vastuulta. Kuntien tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta ei kuitenkaan kokonaan poistu. 

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä myös kuntakokoryhmittäin. Tarkastelun perusteella toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee voimakkaasti kaikissa kuntakokoryhmissä vuonna 2022 mutta vahvistuu jälleen vuonna 2023. Tätä selittää pitkälti sote-uudistuksen vaikutukset kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen. 

Tarkastelujakson lopulla vuonna 2025 suurin sopeutuspaine olisi 20 001–40 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Painelaskelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta olisi negatiivinen kaikissa kuntakokoryhmissä. Erot kuntakokoryhmien välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Tarkasteluajanjaksolle osuu niin koronaepidemian kuin sote-uudistuksen takia monta poikkeuksellista vuotta, minkä vuoksi kuntakokoryhmittäisiin arvioihin tulee suhtautua poikkeuksellisen varovaisesti.

Mikä on kuntatalousohjelma?

Kuntatalousohjelma on laadittu vuosia 2022–2025 koskevan julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä. Ohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelmassa keskitytään kuntatalouden nykytilan sekä tulevan kehyskauden kehitysnäkymien arviointiin kuntatalouden osalta.

Lisätietoja 
finanssineuvos Tanja Rantanen, puh. 02955 30338, tanja.rantanen(at)vm.fi
finanssiasiantuntija Unna Heimberg, puh. 02955 30280, unna.heimberg(at)vm.fi

Hallintopolitiikka Kunta-asiat