Kuntien rooli on kansalaisille keskeinen

Kulunut kevät on tuonut esille julkisen sektorin ja julkisten palvelujen tärkeän roolin entistäkin selvemmin. Kunnat ovat kansalaisten näkökulmasta monessa asiassa lähimpiä toimijoita. Ihmisten hädässä julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ovat olleet luotettavasti kaikkien apuna ja tukena.

Kun korona hiljensi koulut, kirjastot ja liikuntapaikat, myös ne tulivat aiempaa paremmin näkyväksi ja tarpeellisiksi. Suomi on toiminut esimerkillisesti tilanteessa, joka oli kaikille uusi.

Kuntien tukipaketista helpotusta palvelujen järjestämiseen

Eduskunta hyväksyi 26. kesäkuuta lisätalousarvion, joka sisältää suoraa tukea kunnille 1,4 miljardia euroa. Tuen tavoitteena on, että sillä korvataan koronasta aiheutuvia haittoja ja että se kohdennetaan mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Tuen tarkoituksena on, että sillä ylläpidetään kansalaisille elintärkeitä peruspalveluja.

Tuen määrää ja kohdentamista arvioitaessa kävimme laajat keskustelut kuntien, kuntayhtymien ja Kuntaliiton kanssa. Nuo keskustelut olivat arvokkaita ja auttoivat yhteisen tilannekuvan luomisessa. Tukipaketin osalta päätöksiä odotettiin aiemmin, mutta olen sitä mieltä, että tilanteen huolellinen läpikäynti asioiden selvittämiseksi oli hyväksi. Esimerkiksi sairaanhoitopiirien kulujen osalta näkemys täsmentyi vielä toukokuun aikana. Kuntien on myös ollut mahdollista saada lyhytaikaista lainaa ja toisaalta verotulojen menetysten kompensointiin liittyvä päätös tehtiin jo huhtikuussa.

Kunnilla on kuitenkin selkeästi valtiota rajallisemmat mahdollisuudet taloudellisen tilanteensa parantamiseen. Keskeinen tavoitteemme on, ettei palveluista leikata. Kaikki kunnat eivät pysty keräämään koronan aiheuttamia tappioita lainaa ottamalla tai veroprosenttia nostamalla. Kuntien tukeminen valtion budjetista on ollut elinehto palvelujen järjestämiselle.

Kuntien tukemisessa on kyse historiallisen suuresta paketista. Kuntaministerinä minulle on tärkeää, että saimme kuntien tuen päätettyä ennen eduskunnan kesätaukoa, ja näin ollen elokuussa maksatukseen. Kuntien tukemisessa on kyse ennen kaikkea kansalaisten perusoikeuksista.

Tukipaketin jaossa näkyy toisiaan täydentävät elementit

Kuntien keskeinen toive oli, ettei tukea ainakaan ensisijaisesti jaeta hankkeiden kautta, vaan suoraan verotulojen aleneman suhteessa. Koska korona on aiheuttanut tappioiden lisäksi menoja kaikille kunnille liittyen palvelujen siirtämiseen ja niiden lisäämiseen, on tuessa mukana myös asukasperustainen osa. Yhteisövero-osuuden korotus kuntien osuuteen osuu eniten sinne, mistä yhteisöverotuloja on jäänyt paljon saamatta.

Syksyllä avaamme harkinnanvaraisen valtionosuuden hakuprosessin ja tuemme yhteensä 60 miljoonalla eurolla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuntia. Korona huomioidaan myös näissä päätöksissä. Sairaanhoitopiirien tuen osalta asetus annetaan viimeistään syyskuussa ja valtionavun hakuprosessi käynnistyy lokakuussa. Näiden lisäksi muilla ministeriöillä on kunnille kohdennettuja hakuja.

Tilannekuva kuntien tulevaisuustyön pohjana

Julkaisimme valtiovarainministeriössä helmikuussa hallitusohjelmassa sovitun kuntien tilannekuvan. Tuosta työstä on hyötyä, vaikka korona onkin tehnyt kuntien tilanteen ennakoinnista vaikeaa. Koska emme tarkkaan vielä tiedä koronan kaikkia vaikutuksia, olemme siirtäneet taloudellista ja kuntien tulevaisuuden pohdintaa elokuulle ja päätöksiä tehdään aikaisintaan syyskuussa. Samoin kunnat ovat siirtäneet omia talousarviokeskustelujaan ja valmistelua myöhemmäksi. Keräämme tietoa kunnista elokuun aikana. Valtiovarainministeriön oma ennuste kuntien ensi vuoden talou-desta valmistuu samoin elokuun aikana. Budjettiriihi on siirretty syyskuun puoliväliin, ja eduskunnalle talousarvioesitys annetaan lokakuussa.

Kuntien talous oli vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotietojen valossa erityisen huono. Kaikkiaan 65 kunnassa vuosikate oli negatiivinen. Hallitus kirjasi lisätalousarvioesityksen yhteyteen, että kuntien taloudellista tilannetta on tarkasteltava. Tämä ei siis tarkoita vain koronan aiheuttamaa shokkia, vaan meidän on palattava pohtimaan kuntien pidempiaikaista heikkoa talouden kehitystä. Tulevaisuustyön yhteydessä käydään läpi myös kuntien tehtävät ja velvoitteet.

Hallitus paransi kuntien taloudellista asemaa tällä hallituskaudella, kun mm. valtionosuuksien indeksileikkaukset peruttiin ja ne tehdään vuosittain täysimääräisenä. Koronan vuoksi kuntien taloudellinen tilanne on kuitenkin heikentynyt entisestään. Ennusteiden mukaan korona ja heikko taloustilanne aiheuttaa verotulojen menetyksiä vielä seuraavinakin vuosina. Kuntien asemaa on syytä parantaa seuraavassa talousarviossa. Lisäksi kuntien rahoituksen on pitkällä aikavälillä seurattava niille annettuja tehtäviä.

Hallituksen on aloitettava kokonaisvaltainen tarkastelu kuntien rahoituksellisesta asemasta lähivuosina, jotta kansalaisille tärkeät peruspalvelut voidaan yhdenvertaisesti turvata. Samalla on huomioitava tulevan sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset palveluiden rahoitukseen ja järjestämiseen. Tarvitsemme vähintään hallituskauden mittaisen kuntien tulevaisuustyön, joka tähtää palvelujen saatavuuteen ja parantumiseen sekä elinvoiman vahvistamiseen kuntakentässä.

Sirpa Paatero

Kuntaministeri
Twitter: @sirpa_paatero