Suomi ehdottaa eurooppalaiseen investointiohjelmaan energiaturvallisuutta ja liikenneyhteyksiä

EU:n komissio on ehdottanut 300 miljardin euron investointiohjelmaa, jotta talouskasvu käynnistyisi ja Euroopan kilpailukyky kohenisi. Erityisesti esiin ovat nousseet tarpeet kehittää infrastruktuuria sekä lisätä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Investointiohjelmaa valmistellaan komission ja Euroopan investointipankin johtamassa työryhmässä.

Jäsenmaiden edustajilta on pyydetty ehdotuksia mahdollisiksi EU:n investointiohjelmassa huomioon otettaviksi hankkeiksi. Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen tavoitteita perjantaina 14. marraskuuta. Hallitus korostaa jatkovalmisteluissa neljää aloitetta,joista ensimmäinen on Euroopan laajuinen yritysystävällinen e-hallintoaloite, joka edistäisi reaaliaikaista taloutta EU:ssa. Tämä edistäisi rajat ylittävää kauppaa, vähentäisi hallinnollista taakkaa sekä kohentaisi eurooppalaisten yritysten sääntely-ympäristöä.

Kolme muuta aloitetta ovat kansallisia ja alueellisia, joilla on myös merkitystä Euroopan kannalta. Nämä ovat energiaturvallisuusja uusiutuva energia, kärkialojen kasvupotentiaali sekä keskeiset liikenneyhteydet.

1. Energiaturvallisuus ja uusiutuva energia

Keskeinen edistettävä hanke on energiaturvallisuutta lisäävä alueellinen nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali Suomessa. Tavoitteena on myös lisätä energiaturvallisuutta ja edistää kilpailua yhteistyössä Viron kanssa. Viro suunnittelee samanaikaisesti pienempää LNG-terminaalia.

Lisäksi edistetään sähköverkkoyhteyttä Pohjois-Ruotsiin yhteistyössä ruotsalaisten viranomaisten kanssa.

Suomi haluaa edistää kahta aloitetta uusiutuvan energian tuotannon ja varaamisen edistämiseksi: integroitua älykästä energiakäsitettä -ajoittaiselle energiantuotannolle ja -varaamiselle sekä Itämerellä sijaitsevaa tuulivoimapuistoa.

2. Kärkialojen kasvupotentiaali

Aloitteessa ehdotetaan verkoston luomista teolliselle internetille. Tarkoituksena on edistää uutta ”kaiken internet” -pilottiverkkoa Suomessa teollisuuden ohjaavaksi ympäristöksi. Uusi pilottiympäristö rakennetaan keskeisiin yliopistokaupunkeihin: Ouluun, Tampereelle, Espooseen ja Lappeenrantaan. 

Lisäksi edistetään digitaalista ekosysteemiä automatisoiduille ajoneuvoille (älyliikenne), millä käsitellään yleisillä teillä liikkuviin ajoneuvoihin liittyvää suurta datamäärää. 

Aloitteella edistetään biotalouden investointeja ja liiketoimintaympäristöä. Esitys sisältää keskeisten biotalousprojektien vaativaa infrastruktuuria, kuten Äänekosken biotuotetehtaan sekä innovatiivisen biojalostamon Kokkolassa.

EduCloud-koulutuksen pilvipalvelua edistetään uraauurtavana toiminta- ja teknologiamallina. Mallissa rakennetaan valtiontasoista ekosysteemiä, joka yhdistää oppimispalveluiden käyttäjät ja ostajat sekä kehittäjät ja palveluntarjoajat.

3. Liikenneyhteydet

Suomi haluaa edistää nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välille, jotta Skandinavia–Välimeri-väylä vahvistuisi. Helsinki-Vantaan lentokentän kohentaminen lujittaisi sen asemaa alueellisena solmukohtana Aasian ja Euroopan välillä. Esitys liikenneyhteydestä Soklin fosfaattikaivokseen edistäisi arktisten luonnonvarojen hyödyntämistä.

Siltä osin kuin projektit edellyttävät kansallista rahoitusta, tulee noudattaa monivuotisia valtiontalouden kehyksiä. Rahoituksesta päätetään vakiintuneiden menettelyjen mukaisesti kunnioittaen eduskunnan budjettivaltaa.                    

Tarkoituksena on, että joulukuun Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous hyväksyy työryhmän loppuraportin. Suomen edustaja työryhmässä on valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Markus Sovala.

Lisätietoja:

ylijohtaja Markus Sovala, gsm. 040-761 2723