Kuntatalousohjelma vuosille 2024–2027
Suuret uudistukset muuttavat kuntien toimintaympäristöä ja rahoitusta
Sote- ja työvoimapalvelu-uudistukset vaikeuttavat kuntien talouden ennakointia, kun kuntien tehtäväkenttä, kustannukset ja tulojen rakenne muuttuvat voimakkaasti. Vaikka kuntatalous näyttää lähivuosina suhteellisen hyvältä, väestön ikääntyminen heikentää edelleen verotulojen kehitystä ja vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ikääntyvissä kunnissa. Samalla kasvavien kuntien investointipaineet säilyvät suurina ja korkotason nousu kasvattaa myös kuntien velanhoitokustannuksia.
Kuntien eriytyminen näyttäisi jatkuvan myös tulevina vuosikymmeninä. Erilaiset kunnat kohtaavat hyvin erisuuntaisia ja -suuruisia muutospaineita. Suurissa ja kasvavissa kunnissa investointipaineet ovat kovat, kun taas pienenevien lapsi- ja nuorisoikäluokkien kunnissa haasteena on sopeuttaa palveluverkkoa ja toimintaa vastaamaan pienenevää palvelutarvetta.
Kustannusten kasvun hillitsemiseksi sekä palveluiden laadun ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi joudutaan niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita. Tästä esimerkkinä on vuonna 2025 voimaan tuleva työvoimapalvelu-uudistus, jonka myötä suurin osa kunnista järjestää jatkossa palveluita yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
TE-uudistuksen vaikutukset huomioitu kuntatalousohjelmassa
TE-palvelut 2024 -uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kuntiin ja kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta kasvaa. Peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään noin 900 miljoonalla eurolla niin, että lisäys kattaa uudistuksen voimaantulovuonna kunnille siirtyvät kustannukset. Peruspalvelujen valtionosuus on kokonaisuudessaan 2,7 miljardia euroa vuonna 2024 ja kehyskauden lopussa vuonna 2027 noin 3,7 miljardia euroa. Uudistus lisää kuntien henkilöstöä noin neljällä tuhannella henkilötyövuodella.
Kuntatalousohjelma sisältää myös täsmentyneen arvion sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vaikutuksista. Vuoden 2022 tilinpäätösarvioiden mukaan hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ovat 21,8 miljardia euroa eli noin 567 miljoonaa suuremmat kuin vuoden 2022 talousarvioissa.
Myös arviot vuoden 2022 yhteisöveron ja kunnallisveron tuotoista ovat kasvaneet. Jotta kunnilta siirtyvät kustannukset ja tulot saadaan täsmäytettyä yhtä suuriksi, kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu nykyarvion mukaan noin 99 miljoonan euron lisäsiirtotarve.
Siirtyvien tulojen ja kustannusten täsmäytys huomioidaan peruspalvelujen valtionosuuksissa vuodesta 2024 lukien. Vuoden 2023 osalta täsmäytyksestä puolet vähennetään vuoden 2024 ja puolet vuoden 2025 valtionosuuksista.
Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa kehyskaudella
Kuntatalouden tilikauden tulos oli vahva vuonna 2022, vaikka se heikkeni edellisestä vuodesta. Vuosikate riitti kattamaan nettoinvestoinnit ja poistot. Vahvaa tulosta selittävät työllisyyden ja talouden suotuisa kehitys ja siitä seurannut verotulojen kasvu. Toimintakulut kasvoivat voimakkaasti, ja pienentyneet korona-avustukset näkyivät toimintatuottojen laskuna kunnissa.
Kuntatalouden vuosi 2023 näyttää ennätyksellisen vahvalta. Kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti runsaalla miljardilla eurolla: sote-uudistus siirtää kustannuksia hyvinvointialueiden vastuulle, mutta uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa. Vuonna 2024 vaikutus hiipuu ja tilikauden tuloksen sekä toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan palautuvan likimain vuoden 2022 tasolle. Talous kehittyy vaihtelevasti sekä kuntakokoryhmien välillä että sisällä.
Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa hieman kehyskaudella, ja toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee vähitellen. Kuntatalouden lainakannan kasvuvauhti hidastuu kuitenkin selkeästi viime vuosikymmenen keskimääräiseen kasvuvauhtiin verrattuna. Kasvukeskusten investointipaineet, korjausvelka ja vihreä siirtymä pitävät investoinnit korkealla tasolla. Lisäksi yleinen korkotason nousu välittyy tulevina vuosina myös kuntatalouteen lisäkustannuksiksi, mikä kiristää kuntien taloutta.
Mikä on kuntatalousohjelma?
Kuntatalousohjelman tarkoituksena on ja syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kevään 2023 kuntatalousohjelma ei sisällä uusia kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä tai linjauksia, vaan sen ensisijaisena tarkoituksena on kuvata kuntatalouden tilaa, kulunutta hallituskautta ja kehitysnäkymiä hallituskauden vaihtuessa.
Kuntatalousohjelman yhteydessä julkaistaan myös kuntakohtainen painelaskelma. Ennakollinen valtionosuuslaskelma vuodelle 2024 ja kuntakohtainen sote-laskelma julkaistaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Minnamaria Korhonen, puh. 02955 30586,
minnamaria.korhonen(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Unna Heimberg, puh. 02955 30280, unna.heimberg(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Lauri Piirainen, puh. 02955 30521 lauri.piirainen(at)gov.fi (painelaskelma)