Taustaselvitys Suomen energiaverotuksen kehitystyölle julkistettiin
VTT:n valtiovarainministeriölle laatimassa selvityksessä arvioitiin energiaverotuksen toimivuutta sekä kehittämistarpeita. Selvityksen perusteella nykyveromalli toimii verrattain hyvin. EU:n komission energiaverodirektiiviehdotuksen toteutuminen aiheuttaisi kuitenkin merkittäviä muutoksia nykymalliin.
Energiaverotuksen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia arvioitiin selvityksessä taustahaastatteluin ja mallilaskelmin. Energiaverotarkastelut kohdennettiin sähkön käyttöön sekä lämmityksen, teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäyttöön. Liikenteen polttoaineiden energiaverotarkastelut rajattiin kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Energiaveromalleja arvioitiin valtion verokertymän, kasvihuonekaasujen päästökehityksen, teollisuuden kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Tarkastelujen perusteella nykyveromalli toimii verrattain hyvin.
Nykyinen veromalli muuttuisi huomattavasti energiadirektiiviehdotuksen toteutumisen myötä
EU:n 55-valmiuspaketin (Fit for 55) tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Selvityksessä arvioitiin 55-valmiuspakettiin sisältyvän energiaverodirektiiviehdotuksen (EVDe) vaikutuksia Suomessa.
Direktiiviehdotuksen mukaan sähkölle sallittaisiin vain yksi veroluokka ja sähkön verotaso muodostaisi polttoaineverojen minimin. Direktiiviehdotuksessa energiaverotuksen piiriin sisällytettäisiin kaikki polttoaineet, myös kiinteät puupolttoaineet. Polttoaineet jaettaisiin kolmeen verotasoluokkaan ympäristöperustein. Luokassa polttoaineita verotettaisiin energiasisällön mukaan yhtenäisesti.
Energiaverodirektiiviehdotuksen toteutuminen merkitsisi perustavanlaatuisia muutoksia nykyiseen energiaveromalliin. Selvityksessä tarkasteltiin energiajärjestelmämallilaskelmin EVDe-veromallin vaikutuksia soveltaen vaihtoehtoisesti sähköveroluokan I tai II nykyistä sähköverotasoa. Sähkön ja polttoaineiden verotasojen kytkentä vaikeuttaa merkittävästi energiaverotasojen määrittämistä.
Selvityksessä arvioitiin erikseen myös nykyveromallin muunnoksia, joissa tarkasteltiin polttoaineiden energiaverotasojen rakennetta ja tasoa sekä yhtenä vaihtoehtona veropohjan laajentamista metsähakkeeseen. Lisäksi tarkasteltiin maatalouden energiaveron veronpalautusten ja yhteistuotannon veronalennuksen poiston vaikutuksia.
Laskennallisten vaikutusarvioiden perusteella nähtiin, että mikään tarkasteltu veromalli ei ollut käytetyin verotasoin nykymallia parempi kaikilla arviointikriteereillä. Energiaverotasot ovat jo nykyisellään yleisesti ottaen korkeat Suomessa, joten niiden mahdollisten tasonostojen vaikutusten hallinta edellyttää jatkoselvityksiä.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Merja Sandell, puh.0 295 530 191, merja.sandell(at)gov.fi
Erikoistutkija Juha Forsström, VTT, puh. 040 593 6973, juha.forsstrom(at)vtt.fi