Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe vuoden 2022 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa

Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe vuoden 2022 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 28. syyskuuta.

Arvoisa puhemies, 

Kuluvan vuoden budjettia esiteltiin vuosi sitten varsin toisenlaisissa tunnelmissa. Silloin edelleen kriisin keskellä, epävarmuudessa. Tuolloin ajatuksenamme oli, että valtio toimii talouden puskurina suhteessa muuhun yhteiskuntaan – niin kuntiin, yrityksiin kuin tietenkin ihmisiinkin.

Sanoimme tuolloin: ”koronan hoito on parasta talouspolitiikkaa”. Tuo valinta on osoittautunut onnistuneeksi. Koronakuoppamme ei ollut yhtä syvä kuin verrokkimailla ja olemme siitä nopeasti nousseet. Valtiovarainministeriön eilen julkaistu ennuste kertoo, että bruttokansantuotteemme on nousemassa tänä vuonna hieman yli vuoden 2019 tasolle. Kasvulukema tälle vuodelle on 3,3 prosenttia ja ensi vuodelle 2,9 prosenttia.

Kiitos tästä kuuluu yhteisesti meille kaikille:

• Ihmisille, jotka ovat luottaneet viranomaisiin, noudattaneet uusia sääntöjä ja uskoneet tulevaan epävarmuuden ja koronarajoitusten keskellä, 
• Yrityksille, joissa on kehitetty uutta ja pidetty työntekijöistä kiinni, 
• Työmarkkinajärjestöille, jotka löysivät nopeasti yhteisymmärryksen ja 
• Kunnille, joissa käytännön koronatoimia on hoidettu.

Arvoisa puhemies, 

Korona-aikana talouspoliittisen päätöksenteon euromääräinen mittakaava ja aikajänne muuttuivat. Vuosien sijaan arvioimme viikkoja, joskus vain seuraavaa päivää etenevän pandemian keskellä. Ensi vuoden talousarvioesityksellä siirrymme korona-ajasta kohti koronanjälkeistä aikaa. 

Siitä kertovat osaltaan valtion talouden alijäämäluvut: tänä vuonna yli 14 miljardia euroa, ensi vuodelle 6,9 miljardia euroa. Pidän selvänä, ettei tämän vuoden yli 14 miljardin alijäämää olisi millään keinoilla pystytty ensi vuodelle kokonaan sulattamaan, enkä sellaisia esityksiä ole konkreettisella tasolla nähnytkään.

Kun rakennamme tietä kohti vakaata julkista taloudenpitoa, on hyvä ottaa oppia edellisistä kriiseistä. Muistutan, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen jäimme kymmenvuotiseen taantumaan, kituliaan kasvun kauteen. Leikkausten ja veronkorotusten 50/50-malli ei toiminut, vaan menot ylittävät tulot vuosikymmenen ajan. 

Tuo kierre saatiin katkaistua vasta pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimilla. Sipilän hallituskaudella tehdyt päätökset tasoittivat tietä tälle hallitukselle ja vahvistivat taloutemme pohjaa. Tämän ansiosta pystyimme osaltaan vastaamaan koronakriisin haasteisiin.

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousennusteessa näkyy vahva luottamus tulevaisuuteen. Yhtenä merkkinä syntyvyys Suomessa on nousussa, mikä on länsimaissa harvinaista. Toinen esimerkki luottamuksesta on yritysten vahvistuneet investointiaikeet.

Vuoden tai parin kasvupyrähdys taloudessa ei kuitenkaan riitä siihen, että varmistamme hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksen. Jo vuonna 2023 talouskasvumme ennustetaan hiipuvan finanssikriisin jälkeisiin, ykkösellä alkaviin nihkeisiin numeroihin. 

Kun kesäkuun alussa esittelin tämän vuoden kolmatta lisätalousarviota täällä salissa, kerroin aikovani keskittyä omassa työssäni siihen, että pääsemme kiinni koronan jälkeiseen vahvaan kasvuun. Siihen toimeen koko hallitus tarttui nyt syksyn budjettiriihessä. 

Päätimme ensinnäkin vastata yritysten viestiin työntekijöiden saamiseen liittyvistä ongelmista nopeavaikutteisilla toimilla: 

• Ulkomaiset erityisasiantuntijat saavat jatkossa työluvan 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Muistakin toimista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja Migrin toiminnan sujuvoittamiseksi päätettiin.  
• Nuorten työntekemisen mahdollisuutta parannetaan opintotuen tulorajojen määräaikaiselle nostolla vuodeksi 2022. Tästä on pitkään puhuttu – nyt se tehdään. 
• Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuutta turvataan sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä, tähän käynnistetään ohjelma.

Nämä toimet siis erotuksena niin sanotuista rakenteellisista työllisyystoimista: Hallitus on sopinut yhteensä 560 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista ja näistä 450 miljoonan euron osalta päätökset on jo tehty. Loput, eli 110 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistavat toimet, päätetään helmikuussa. 

Toiseksi teimme satsauksia inhimillisen pääoman kasvattamiseksi. Se on valtavan tärkeää. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa hallitus esittää jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja sen digitalisaation kehittämiseen 33 miljoonaa euroa, korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin 15 miljoonaa euroa ja vihreää siirtymää tukevaan TKI-rahoituskokonaisuuteen yhteensä 93 miljoonan euron valtuuslisäyksiä Suomen Akatemialle sekä Business Finlandille. 

Kaikkineen Suomen kestävän kasvun ohjelma kattaa yli miljardin euron panostukset vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Ohjelman avulla edistämme koko Suomen talouden pääsemistä kansainvälisen, vihreän ja digivetoisen kasvun vauhtiin. 

Hallituksen suurin uudistus on sote-rakenneuudistus, kun vastuu niistä palveluista siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Uudistus on välttämätön. Sen toimeenpano on vaativa, mutta innostava tehtävä, joka edellyttää myös uudenlaista ohjausta.  Mahdollisuudet ikääntymisen aiheuttamaan kustannusten tehokkaaseen hillintään ovat paremmat kuin nykyisessä, hajanaisessa kuntapohjaisessa mallissa. Otamme ensimmäisiä askeleita kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi, kun 7 päivän hoitotakuulainsäädäntö tuodaan tällä kaudella vielä eduskuntaan. 

Merkittäviin uudistuksiin luen myös hallituksen perhevapaauudistuksen, joka tarjoaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen perheen tarpeista lähtien.

Työtä uudistusten parissa on vielä edessäkin. Erityisesti uutta luovan tutkimuksen ja kehityksen panostusten turvaaminen pitkäjänteisesti on tulevaisuuden kannalta keskeistä. Luotan, että parlamentaarisesti asiaa pohtiva työryhmä löytää vastauksia rahoitusuran nostamiseksi.

Arvoisa puhemies, 

Muutama nosto verotuksen ratkaisuista. 

Ensi vuonna kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan merkittävästi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Kyse on kaksivuotisesta kokeilusta, jonka perusteella arvioidaan kotitalousvähennyksen vaikuttavuutta. Hedelmät kokeilusta jäävät seuraavan hallituksen arvioitaviksi. Pidän tätä kuitenkin erittäin tärkeänä tukitoimena Suomen kodeille, palvelualoille ja naisvaltaiseen työhön. 

Kotitalousvähennyksellä tuetaan myös lämmitystapamuutoksia öljylämmityksen korvaamisen osalta vastaavin korotuksin vuosille 2022–2027. 

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannustetaan niin sanotulla tutkimusyhteistyökannustimella, joka kolminkertaistetaan ensi vuoden alusta alkaen. Nykyinen 50 prosentin lisävähennys muutetaan 150 prosentin lisävähennykseksi. Sen voimassaolo jatkuu seuraavan hallituskauden loppupuolelle asti. 

Hallitus jatkaa lisäksi kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. Tavoitteena tässäkin kasvu ja investoinnit yrityksissä. 

Sähköistämistä edistetään niin energiaverotuksen ratkaisuilla kuin autoveropäätöksilläkin. 

Hallitus linjasi myös 100 miljoonan euron veronkorotuksista loppuhallituskaudelle. Tämä kokonaisuus päätettiin toteuttaa toisaalta veropohjaa tiivistämällä sekä osittain uusilla veroilla. Veropohjan tiivistämiseksi Suomen verotusvaltaa laajennetaan esimerkiksi ulkomaisia kiinteistösijoitusrahastojen sekä luonnollisten henkilöiden omaisuuden luovutusvoittojen osalta. 

Uutena verona hallitus päätti ottaa käyttöön kaivosveron sen sijaan, että kaivosten sähköveroa olisi korotettu. Kaivosverosta 60 prosenttia ohjataan kunnille. Nämä valmistelut nyt siis käynnistyvät ja tarkemmat linjaukset tehdään valmistelun kuluessa ennen ensi syksyn budjettiriihtä.

Arvoisa puhemies, 

Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksellä vahvistetaan inhimillistä pääomaa ja osaamista sekä investointiympäristöä ja -kykyä. Tästä huolimatta lisätoimia tarvitaan. 

Pitkäjänteisen, vahvan ja kestävän talouskasvun aikaansaaminen edellyttää päättäjiltä ja etujärjestöiltä

• rohkeutta uudistua
• yrityksille ja omistajille lupaa vaurastua ja sen myötä kykyä investoida
• nuorille luottamusta perheellistyä ja
• kaiken kaikkiaan koko Suomen voimavarojen ja elinvoiman hyödyntämistä.

Kysymys kuuluu, uskommeko kasvuun, luotammeko huomiseen. Jos valitsemme näin, kyllä keinotkin löytyvät.