Valtiovarainministeri Annika Saarikon puhe vuoden 2023 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko puhui vuoden 2023 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 20. syyskuuta.
Arvoisa puhemies,
Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan ravistaa yhteiskuntaamme monin tavoin, ei vähiten taloudellisesti. Putinin Venäjän käynnistämä energiasota on laukaissut maailmanlaajuisen energiapulan ja rajun hintojen nousun. Talouden kuva on synkkä. Yritysten nousevat kustannukset, kuluttajien rapautuva ostovoima sekä nousevat korot syövät luottamusta, kulutusta ja investointeja ympäri maailmaa. Talouskasvu uhkaa hidastua vuodenvaihteessa nollaan.
Vaikka edessä on synkkiä pilviä, niin talouden äkkinäistä romahdusta ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Hyvä työllisyyskehitys ja verotulojen kasvu ovat kannatelleet Suomen taloutta toistaiseksi. Tuleva talvi on todellinen koetinkivi kuluttajien kukkarolle sekä yritysten kannattavuudelle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.
Suomen kannalta avainasemassa ovat työmarkkinat. Panokset eivät voisi olla suuremmat. Kysymys kuuluu, onko meillä malttia säilyttää – tai jopa parantaa – kilpailukykyämme suhteessa verrokkimaihin? Vai onko edessämme toinen kymmenen vuoden kituutus? Toki sillä erotuksella, että ikärakenteemme on nyt heikompi, ja julkinen talous velkaantuneempi, kuin finanssikriisin aikaan.
Arvoisa puhemies,
Käsissämme on Venäjän hyökkäys sekä energiakriisi, eikä koronapandemiakaan ole vielä hävinnyt. Valtion ensi vuoden budjetti on valmisteltu näiden kolmen globaalin kriisin keskellä. Budjetin suurin panostus liittyykin Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Esitämme puolustusmenojen kasvattamista miljardilla eurolla. Tästä suurin osa kohdistetaan puolustusvoimien materiaalihankintoihin. Kokonaisuudella vahvistamme puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteutamme puolustushankintoja, parannamme asevelvollisten asemaa ja lisäämme kertausharjoituksia.
Korotamme myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten varusrahaa, ja vahvistamme rajavartiolaitosta 200 milj. euron potilla. Myös poliisin rahoitusta nostetaan merkittävästi ensi vuodelle. Poliisien määrä ei vähene.
Kokonaisturvallisuuden ytimessä ovat myös huoltovarmuus ja omavaraisuus. Esitämme noin 240 milj. euron pakettia, jolla turvataan ruuan saantia omasta maasta, ja edistetään kotimaisia energiainvestointeja. Vauhditamme vetyhankkeita, biokaasuinvestointeja, sähköautojen latausinfran kehittymistä, sekä öljy- ja kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siirtymistä. Hallituksen viesti on: ruokaa ja lämpöä omasta maasta.
Arvoisa puhemies,
Turvallisuuden jälkeen budjetin toiseksi suurin kokonaisuus liittyy kansalaisten tukemiseen nousseiden hintojen keskellä. Energiasodan seurauksena erityisesti sähkön hinta on moninkertaistunut. Valtio ei voi, eikä sen pidä markkinataloudessa kompensoida nousseita kustannuksia kokonaan. Mutta kovinta iskua lievitämme, kuten tekevät useat muutkin maat.
Hallitus valmistelee ja toteuttaa tuloverotukseen määräaikaisen sähkövähennyksen. Sen kautta kuluttajien tuetaan noin 300 milj. eurolla sähkölaskujen maksamisessa. Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen määräaikaisen sähkötuen kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää sähkövähennystä. Näiden lisäksi sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun ajaksi.
Arvoisa puhemies,
Yleinen hintojen nousu iskee erityisesti perheisiin. Lapsiperheiden kustannukset ovat keskivertoa suuremmat sekä ruokakaupassa, liikkumisessa että asumisessa. 90-luvun lamassa lapsiperheköyhyys kaksinkertaistui, ja tällä hetkellä yli 110 000 lasta asuu pienituloisessa perheessä. Perheiden hyvinvoinnilla on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuuden kannalta. Tämän takia budjettiin sisältyy parannuksia työttömyysturvan lapsikorotukseen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan, opintorahan huoltajakorotukseen, ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Nämä toimet ovat määräaikaisia, ja voimassa ensi vuoden ajan.
Nopeimmin lapsiperheitä auttaa tulevan jouluaaton aattona maksettava ylimääräinen lapsilisä. Siitä hyötyy jokainen perhe, koska tämä ylimääräinen lapsilisä ei leikkaa toimeentulotukea. Nämä toimet perheille eivät ole ihmelääkkeitä, mutta sitäkin tärkeämpi viesti. Lapset, vanhemmat, perheet: te olette arvokkaita, teistä pidetään huolta.
Avaukseni lapsilisästä on herättänyt paljon keskustelua, ja hyvä niin. Olen jatkossakin valmis puolustamaan universaaleja etuuksia yhteiskuntamme eheyden kivijalkana. Seison perheiden puolella.
Arvoisa puhemies,
Myös autoilijoita ja työmatkailijoita tuetaan liikenteen nousseiden kustannusten keskellä. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan myös ensi vuonna. Lisäksi liikenteen polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen jatkuu myös ensi vuonna. Noin 12 sentin alennus dieselin pumppuhintaan siis jatkuu.
Hallituksen toimet sähkön hinnan nousuun vastaamiseksi ja ostovoiman tukemiseksi ovat mittavia, miljardiluokassa. Painotan kuitenkin, että lähes kaikki toimet ovat kertaluonteisia ja määräaikaisia. Juuri kuten talousasiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet. Hallituksen tukipaketti lisää valtion menoja kertaluonteisesti tälle ja ensi vuodelle, mutta ei pysyvästi. Hallitus pysyy myös viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden menokehyksen puitteissa.
Hallitus tekee siis merkittäviä, mutta kuitenkin kertaluonteisia ja täsmällisiä toimia. Talouspolitiikkamme on vastuullista. Toisin olisi opposition lääkkeillä: miljardiluokan verokevennykset sinne ja tänne lisäisivät velanottoa tästä eteenpäin joka vuosi. Ja tuskin mitään näistä hallituksen toimista jätettäisiin tekemättä.
Arvoisa puhemies,
Eläkeläisten ostovoima kehittyy ensi vuonna suhteellisen hyvin. Eläkkeen tasoa automaattisesti korottava taitettu indeksi ja sote-verouudistus nostavat eläkkeitä vuodenvaihteessa. Nyt 1 600 euron eläkettä saava saa ensi vuonna 75 euroa kuussa enemmän käteen. Paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta helpottaa myös hallituksen päätös lääkekaton jäädytyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkekorvausten vuosiomavastuu ennen lisäkorvausta ei nouse hintojen mukana, vaan pysyy nykytasollaan.
Arvoisa puhemies,
Olen kuvannut ensi vuoden budjetin suurimpia panostuksia, mutta todellisuudessa budjetin merkittävin muutos on hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden alusta. Valtion budjetin loppusumma nousee noin 80 mrd. euroon, kun sote- ja pelastuspalvelujen rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan kunnilta valtiolle.
Hyvinvointialueiden rahoitus ensi vuonna on reilut 22 mrd. euroa, kun mukaan lasketaan jo tänä vuonna hyvinvointialueille maksettavat erät. Tämä on yli neljännes valtion budjetista. Rahoitus on parhaan tiedon ja osaamisen mukaan määritelty ja tarkkaan punnittu. Hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden suunnittelua on tehtävä nyt siitä lähtökohdasta, että tämä rahoitus riittää. Hyvinvointialueiden tilanteen ja sote-alan pahenevan työvoimapulan helpottamiseksi budjettiin sisältyy määrärahat 2 500 hoiva-avustajan kouluttamiseksi.
Arvoisa puhemies,
Venäjän hyökkäyksen vaikutukset ovat iskeneet kovaa itäiseen Suomeen. Venäläisturistit ovat hävinneet, Saimaan kanava hiljentynyt ja raja muuttunut railoksi. Teemme nyt merkittäviä panostuksia Karjalan radan parantamiseen, itäisen Suomen osaamisperustan vahvistamiseen, matkailun vetovoimaa parantaviin hankkeisiin. Käynnistämme myös opintolainahyvityksen kokeilu 25:ssä itäisen Suomen kunnassa. Tämä on vasta ensimmäinen askel itäisen Suomen uuden elinvoiman synnyttämisessä.
Itäisen Suomen lisäksi hallitus vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä koko Suomessa. Ensi vuoden budjettiin sisältyy yli 60-vuotiaiden porrastettu työtulovähennys, joka kannustaa jatkamaan työssä pidempään. Lisäksi varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä kannustaa yhä useampaa ottamaan työtä vastaan. Nämä toimet helpottavat osaltaan myös huutavaa työvoimapulaa. Kasvua vauhditetaan myös ensi vuoden alusta käyttöön otettavalla yritysten t&k-verovähennyksellä. Se kannustaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä luomaan uusia tuotteita, palveluja ja työpaikkoja.
Arvoisa puhemies,
Kriisiajat ovat näkyneet hallituksen budjeteissa. Kun koronapandemia iski, oli tehtävä verotuloja pienentäviä ja menoja lisääviä ratkaisuja ihmishenkien suojelemiseksi. Valtio velkaantui miljarditolkulla. Nyt Venäjän hyökkäys ja energiasota vaatii uudenlaisia panostuksia turvallisuuteen ja kansalaisten auttamiseen.
Oppositiosta on haukuttu hallitusta holtittomasta velanotosta. Kysynkin nyt teiltä arvoisa oppositio, jättäisittekö tekemättä panostukset turvallisuuteen, huoltovarmuuteen vai energiaomavaraisuuteen, kun haukutte hallituksen politiikkaa? Kerron teille, että turvallisuudesta ja heikoista huolehtiminen maksaa. Toisin kuin oppositio luulee, kakkua ei voi samanaikaisesti syödä ja säästää.
Hyvinä aikoina säästetään, jotta huonot ajat kestetään. Ja Suomen talous on kestänyt nämä huonot ajat hyvin. Työllisyys on jopa kasvanut, ja tarvittaviin toimiin on ollut varaa. Korkojen nousun myötä tilanne on kuitenkin muuttunut vakavammaksi. Korkomenot liki kaksinkertaistuvat ensi vuonna 1,5 mrd. euroon. Vaihtoehtoisen talousajattelun kannattajatkin taittavat taas ymmärtää, että velalla on väliä.
Arvoisa puhemies,
Oppositiosta peräänkuulutetaan säästöjä ja menojen priorisointia. Tämä on aivan oikein, koska budjetin alijäämä pysyy ensi vuonnakin suurena, yli 8 mrd. eurossa. Valtiolla on liikaa menoja, ja sopeutusta tarvitaan. Tässäkään emme jää toimettomiksi, vaan panemme nyt budjetissa toimeen 370 milj. euron pysyvät säästöt. Nykyisiä menoja leikataan ja kehystasoa alennetaan. Hallitus onnistuu siis satojen miljoonien säästötalkoissa myös globaalien kriisien keskellä.
370 milj. euron sopeutustahtia ei kannata vähätellä. Tällä vuosivauhdilla valtion taloutta sopeutettaisiin 2030 mennessä noin 3 mrd. eurolla. Valtion talouden tasapainottamisen tueksi olen antanut VM:n virkakunnan tehtäväksi laatia menokartoituksen, jota voidaan jatkossa hyödyntää menojen priorisoinnissa.
Jotta julkinen talous saadaan kriisien jäljiltä kestävälle pohjalle, tarvitaan menomaltin lisäksi ennen kaikkea työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä, talouskasvua ja sitä kautta tulopohjan vahvistamista.
Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden budjetin tarkoituksena on tarjota turvaa talven yli, ja kasvun eväitä pitkälle tulevaisuuteen. Jatkamme vastuullista talouspolitiikkaa kertaluonteisilla ja täsmällisillä toimilla, keväällä päätetyissä kehyksissä pysyen. Emme ole ryhtyneet keventämään rikkaiden verotusta tai bensaveroa, vaikka niitä oppositio on täällä äänekkäästi vaatinut.
Päinvastoin, vahvistamme Suomen turvallisuutta, tuemme apua tarvitsevia, ja sopeutamme julkisia menoja. Suomen arvoista talouspolitiikkaa. Kaikkien suomalaisten puolesta.