Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla
Palkansaajien verotus pysyy ensi vuonna lähes ennallaan. Alkoholi- ja virvoitusjuomien verotus kiristyy, mutta auto- ja ajoneuvovero kevenevät.
Ansiotulojen verotukseen muutoksia
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 2,6 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 130 miljoonalla eurolla painottuen pienituloisiin. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä 60 miljoonalla eurolla, työtulovähennystä 40 miljoonalla eurolla sekä valtio- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaoloa jatketaan ensi vuonna.
Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan, kun otetaan huomioon palkansaajamaksujen muutokset ja yleisen ansiotason nousu.
Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2019
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
17 600–26 400 | 8 | 6 |
26 400–43 500 | 536 | 17,25 |
43 500–76 100 | 3 485,75 | 21,25 |
76 100– | 10 413, 25 | 31,25 |
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen, työtulovähennyksen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten enimmäismäärä nousee
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 100 eurosta 3 305 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 540 eurosta 1 630 euroon puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennystä ei enää myönnetä, kun puhdas ansiotulo on noin 128 400 euroa.
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa korotetaan 3,81:stä 3,867:ään. Ensi vuonna vähennyksen täysi määrä on noin 11 590 euroa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa korotetaan 1,393:sta 1,395:een, ja ensi vuonna vähennyksen täysi määrä on noin 9 050 euroa.
Työasuntovähennystä korotetaan
Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 250 eurosta 450 euroon jokaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona verovelvollisella on ollut kaksi asuntoa.
Vapaaehtoistyöntekijöin matkakustannusten enimmäismäärä nousee
Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Yleishyödyllisten yhteisöjen lisäksi vastaavin edellytyksin korvauksia voidaan maksaa julkisyhteisöjen hyväksi toimiville vapaaehtoistyöntekijöille.
Asuntovelan korkovähennys pienenee
Asuntovelan korkovähennys pienenee 35 prosentista 25 prosenttiin.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)vm.fi
Palkkatiedot tulorekisteriin
Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille tietojen saantiin oikeutetuille viranomaisille ja muille tahoille.
Jokaisen palkansaajan kaikki maksutapahtumat ilmoitetaan erikseen. Useimmiten työnantaja toimittaa tiedot tulorekisteriin suoraan palkanmaksujärjestelmästä, mutta tietoja voi ilmoittaa myös tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa tai erityisestä syystä paperilomakkeella.
Tulorekisterin tietoja käyttävät vuoden alusta Kela, Verohallinto, Eläketurvakeskus, eläkelaitokset ja Työllisyysrahasto. Tiedon käyttäjien joukko laajenee olennaisesti vuoden 2020 alussa. Tulorekisterissä olevat tulotiedot eivät ole julkisia, ja niitä luovutetaan tiedon käyttäjille vain laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden perusteella.
Kansalaiset voivat katsella tulorekisteriin ilmoitettuja omia tulotietojaan tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun kautta. Tulorekisterin verkkosivuilta näkee myös sen, mitä tietoja tulorekisteristä eri viranomaisille ja muille tahoille välitetään.
Lisätietoja:
Hankepäällikkö Arto Leinonen, puh. 040 769 1149, arto.leinonen(at)vm.fi
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at) vm.fi
Portugalin verosopimus kumoutuu
Suomen ja Portugalin välillä alkaa verosopimukseton tila, kun vanha sopimus kumoutuu eikä uusi sopimus tule sovellettavaksi. Kumpikin maa verottaa toiseen maahan maksettavia tuloja sisäisen verolainsäädäntönsä perusteella. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen vain Portugalissa maksetun valtionveron osalta.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Anders Colliander, puh. 02955 30289, anders.colliander(at)vm.fi
Alkoholi- ja virvoitusjuomien verotus kiristyy
Alkoholijuomien valmisteveroa korotetaan siten, että veronkorotus tehdään tasakorotuksena kaikille juomaryhmille suhteessa juoman alkoholipitoisuuteen. Viinin veronkorotus on kuitenkin lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus on noin 2,5 prosenttia. Veronkorotuksen vuoksi alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat arviolta keskimäärin runsaan prosentin.
Virvoitusjuomien valmisteveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuu sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotetaan 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero nousee 11 sentistä 12 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden veroa korotetaan 140 sentistä 172 senttiin kilogrammalta ja muiden juomajauheiden veroa 95 sentistä 104 senttiin.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen (alkoholiverotus), puh. 02955 30577, jenni.oksanen(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies (virvoitusjuomaverotus), puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)vm.fi
Autovero alenee
Autovero alenee vähäpäästöisten autojen eduksi. Lisäksi autoveroa sopeutetaan autojen uuden hiilidioksidipäästömittaustavan mukaisiin päästöarvoihin siten, että verotasot säilyvät keskimäärin ennallaan verrattuna verotasoon ennen mittaustavan muutosta. Tätä sovelletaan jo 3. joulukuuta lähtien verotettaviin autoihin. Autoon, joka on tilattu ennen syyskuuta 2018 ja jonka veron määräytymispäivä on joulukuun 3. päivän jälkeen, voidaan edelleen soveltaa verovelvollisen vaatimuksesta vanhaan mittaustapaan perustuvaa verotaulukkoa.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191, merja.sandell(at)vm.fi
Ajoneuvovero kevenee
Ajoneuvoveron perusvero kevenee vuoden 2020 alusta, ja kevennys näkyy vuoden 2019 tammikuusta alkaen lähetettävissä verolipukkeissa. Veron kevennys painottuu vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siten, että suurin kevennys kohdistuu nollapäästöisille ajoneuvoille ja kevennys pienenee asteittain päästötason kasvaessa. Veronkevennys tarkoittaa keskimäärin noin 20 euron kevennystä vuosittaiseen ajoneuvoverorasitukseen niillä ajoneuvoilla, joiden vero määräytyy hiilidioksidipäästöjen perusteella. Lisäksi ajoneuvoveron perusvero sopeutetaan autojen uuden hiilidioksidipäästömittaustavan mukaisesti mitatuille autoille vuoden 2020 alusta ja tämä näkyy vuoden 2019 tammikuusta alkaen lähetettävissä verolipukkeissa.
Lisätietoja:
Veroasiantuntija Ella Luikku, puh. 02955 30091, ella.luikku(at)vm.fi
Korkovähennyksiin uusia rajoituksia yritysten tuloverotuksessa
Yritysten tuloverotuksessa sovellettua korkomenojen vähentämistä koskevaa rajoitusta laajennetaan. Jatkossa rajoitus koskee myös pankkilainojen korkomenojen vähentämistä. Nykyinen rajoitus on koskenut vain etuyhteydessä olevien yritysten välisiä korkosuorituksia, ja sitä on sovellettu vain elinkeinotulon verotuksessa. Rajoitusta sovelletaan jatkossa myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen ja maatalouden tulolähteeseen kuuluviin korkomenoihin, joten rajoitus koskee myös kiinteistötoimialaa.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398, anu.rajamaki(at)vm.fi
Verkkokaupan arvonlisäverotus yksinkertaistuu
Pienet yritykset pystyvät jatkossa käymään helpommin verkkokauppaa EU-maiden välillä. Muutoksilla pannaan täytäntöön EU:n rajat ylittävää sähköistä kuluttajakauppaa koskevaa lainsäädäntöä.
EU:n sisäisessä rajat ylittävässä radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen myynnissä otetaan käyttöön 10 000 euron raja. Jos tällaisten palvelujen myynti muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille kuluttajille ei ylitä kalenterivuonna tätä rajaa, verotuspaikka säilyy myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa. Nykyisin vero tulee maksaa ostajan sijoittautumisvaltioon. Uusi säännös on myyjille valinnainen.
Lisäksi asiakkaiden tunnistamisen näyttövaatimukset kevenevät. Jos yritys myy radio- ja televisiolähetyspalveluja, sähköisiä palveluja ja telepalveluja EU:n sisällä enintään 100 000 eurolla, se tarvitsee jatkossa vain yhden todisteen ostajan sijoittautumispaikan määrittämiseksi.
Jos EU:n ulkopuolinen yritys on rekisteröitynyt johonkin jäsenvaltioon, se voi käyttää sähköisten palvelujen erityisjärjestelmää, joka on tarkoitettu yhteisöön sijoittautumattomille verovelvollisille.
Sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien piiriin kuuluviin myynteihin sovelletaan tunnistamisjäsenvaltion laskutussäännöksiä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Risto Sakki, puh. 02955 30294, risto.sakki(at)vm.fi
Arvoseteleiden arvonlisäverotus selkeytyy
Telekorttien, lounasseteleiden ja muiden arvoseteleiden arvonlisäverotus muuttuu vuodenvaihteessa. Arvonlisävero seteleillä maksettavista hyödykkeistä on suoritettava joko jo setelin maksuhetkellä tai vasta setelin käyttöhetkellä sen mukaan, onko kyseessä yksi- vai monikäyttöseteli. Keskeisin muutos on se, että arvoseteleiden liikkeeseenlaskusta ja jakelusta perittävät palkkiot tulevat pääsääntöisesti verollisiksi, koska näitä palveluja ei enää katsota verottomiksi rahoituspalveluiksi.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila, puh. 02955 30201, suvi.anttila(at)vm.fi
Muutoksia energiaverotukseen
Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidivero muuttuu siten, että verotuksessa otetaan huomioon kasvihuonekaasupäästöt polttoaineen koko elinkaaren ajalta. Uusi menettely on samanlainen kuin liikennepolttoaineissa.
Muutos ei keskimäärin kiristä lämmitys- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa, koska veron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan.
Toisaalta lämmitys- ja työkonepolttoaineiden energiaveroja korotetaan ja korotus painottuu hiilidioksidiveroon. Lisäksi korotetaan turpeen energiaveroa.
Muutoksia tulee myös yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukseen. Hiilidioksidiveron puolituksesta luovutaan, mutta samalla alennetaan vastaavasti yhdistetyssä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden energiasisältöveroa.
Maatalous saa väliaikaisesti kevyestä polttoöljystä palautuksen korotettuna 7,5 sentillä litralta. Korotettu palautus maksetaan ensi vuoden säännönmukaisen palautuksen aikataulussa syys-lokakuun vaihteessa.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372, leo.parkkonen(at)vm.fi
Muutoksia peruspalvelujen valtionosuuteen
Vuonna 2019 valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on 8 492 miljoonaa euroa. Tämä on noin 86 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta vähentävät erityisesti
-
valtion ja kuntien välinen vuosittainen kustannustenjaon tarkistus, 213 miljoonaa euroa
-
hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiset, noin 33 miljoonaa euroa
-
siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään, 30 miljoonaa euroa
-
kilpailukykysopimukseen liittyvä 29 miljoonan euron vähennys verrattuna vuoden 2018 tasoon.
Valtionosuutta puolestaan lisää muun muassa 224 miljoonan euron verotulomenetysten kompensaatio sekä asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25 miljoonalla eurolla.
Hallitusohjelman mukaisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun ohjataan lisärahoitusta 15 milj. euroa. Vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin valtionosuutta lisätään yhdellä miljoonalla eurolla.
Valtionosuudesta kohdennetaan 10 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,37 vuonna 2019.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Arto Salmela, puh. 02955 30377, arto.salmela(at)vm.fi
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä käyttöön
Vuonna 2019 käynnistetään kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä. Järjestelmä toteutetaan vaiheittain. Aluksi kannustintukea kohdennetaan etenkin kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Tuettavien hankkeiden kriteerejä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä. Haku on tarkoitus alkuvuonna 2019. Järjestelmän rahoitus (30 miljoonaa euroa) on siirtoa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas, puh. 02955 30020, anne-marie.valikangas(at)vm.fi
Vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville kunnille mahdollisuus yhdistymisavustukseen
Kuntarakennelakiin on lisätty säännökset harkinnanvaraisesta yhdistymisavustuksesta. Avustusta voidaan myöntää kuntien yhdistymisen myötä muodostuvalle uudelle kunnalle, jos jokin yhdistyvistä kunnista on vaikeassa taloudellisessa asemassa.
Uuden avustuksen tarkoituksena on parantaa edellytyksiä kuntien vapaaehtoiseen yhdistymiseen niissä tilanteissa, joissa liitoksessa on mukana niin kutsuttu kriisikunta tai kunta, jonka talous on kriisiytymässä. Avustuksen määrä on valtioneuvoston harkinnassa ja sidoksissa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan uudelle kunnalle aiheuttamiin taloudellisiin vastuisiin.
Yhdistymisavustus on ensimmäistä kertaa käytettävissä niissä kuntaliitoksissa, jotka tulevat voimaan vuoden 2020 alusta.
Kuntarakennelain muutos tulee voimaan 1.1.2019.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Erkki Papunen, puh. 02955 30167, erkki.papunen(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, puh. 02955 30027, anu.hernesmaa(at)vm.fi
Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, puh. 02955 30389, vesa.lappalainen(at)vm.fi
Kuluttajaneuvontatehtävät siirtyvät maistraateista Kilpailu- ja kuluttajavirastoon
Kuluttajaneuvonta siirtyy vuoden 2019 alusta maistraateista Kilpailu- ja kuluttajaviraston järjestettäväksi. Siirto ei vaikuta kuluttajaneuvonnan tehtäviin eikä asiakkaille tarjottaviin palveluihin, vaan ne jatkuvat sellaisinaan siirron jälkeenkin. Kuluttajaneuvonnan keskeinen tehtävä on neuvoa ja sovitella kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä yksittäisissä riita-asioissa. Tarkoituksena on auttaa kuluttajaa toimimaan itsenäisesti antamalla toimintaohjeita ja neuvoja asian hoitamiseksi.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Jaana Salmi, puh. 0295 30003, jaana.salmi(at)vm.fi
Muut muutokset maistraattien toiminnassa ja maksuissa
Valtiovarainministeriö antaa maistraattien maksuasetuksen vuodelle 2019. Uudet maksut otetaan käyttöön vuoden alussa voimaantulevan etu- ja sukunimilain (946/2017) mukaisissa hakemusasioissa. Etunimen muuttamista koskevat hakemukset maksavat 45 euroa ja sukunimen muuttamista koskevat hakemukset hakemustyypistä riippuen 45, 100 tai 120 euroa. EU:n monikieliset vakiolomakkeet otetaan käyttöön ja suoritteen hinta on 6 euroa. Muilta osin maistraattien maksut pysyvät pääosin ennallaan. Maksuasetus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.
Etu- ja sukunimilain mukaisia asioita käsitellään maistraateissa valtakunnallisesti vuoden 2019 alusta alkaen. Näin varmistetaan valtakunnallisesti yhtenäinen soveltamiskäytäntö uuden lain tullessa voimaan. Äitiyden ja isyyden vahvistamista koskevat asiat keskitetään Lounais-Suomen maistraattiin.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Assi Salminen, puh. 02955 30192, assi.salminen(at)vm.fi
Aluehallintovirastojen maksut
Valtioneuvosto on antanut aluehallintovirastojen maksuasetuksen vuosille 2019 ja 2020. Maksut pysyvät pääosin ennallaan. Elinkeinovalvonnan ja ympäristölupien maksuihin on tehty rajattuja tarkistuksia muuttuneen lainsäädännön johdosta ja elinkeinovalvonnan maksutasoa on korotettu. Varhaiskasvatuslain mukaisille uusille rekisteröintisuoritteille säädetään omat maksunsa. Maksuasetus on voimassa vuoden 2020 loppuun.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta, puh. 02955 30370, jaska.siikavirta(at)vm.fi
Hansel Oy:n asiakaskuntaan laajennuksia
Vuoden 2019 alusta lähtien Hansel Oy:n asiakkaina voivat nykyisten asiakkaiden lisäksi olla kunnat, kuntayhtymät, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä näiden seurakunnat ja Keva. Lakimuutoksen yhteydessä eduskunta antoi suostumuksensa Hansel Oy:n ja KL-kuntahankinnat Oy:n fuusion valmistelulle siten, että valtio säilyisi enemmistöosakkaana uudessa Hansel Oy:ssä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Hannu Koivurinta, puh. 02955 30117, hannu.koivurinta(at)vm.fi
Valtion virkamieslain muutokset
Valtion virkamieslain muutokset tulevat voimaan vuoden alusta 2019.
Pitkäaikaistyöttömän nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen (VML 9 c §)
Virkamieslain uuden 9 c §:n mukaan pitkäaikaistyötön voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman virkamieslaissa säädettyjä määräaikaisen virkasuhteen perusteita. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan.
Pitkäaikaistyötön voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään yhden vuoden ajaksi. Määräajaksi voitaisiin ottaa myös vuotta lyhyemmäksi määräajaksi enintään kolme kertaa, kunhan määräaikaisten virkasuhteiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.
Koeaika (VML 10 §)
Virkamieslain koeaikaa koskeva pykälä muuttuu siten, että viranomaisella on oikeus pidentää koeaikaa, jos virkamies on ollut koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä kirjallisesti ennen koeajan päättymistä. Lisäksi uutena asiana pykälässä säädetään, että vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet määräaikaisen virkasuhteen kestosta.
Takaisinottovelvollisuus (VML 32 §)
Virkamieslaki muuttuu irtisanotun virkamiehen takaisinottovelvollisuuden keston osalta. Virkamieslain mukainen 24 kuukauden pituinen takaisinottovelvollisuus lyhenee 12 kuukauden pituiseksi. Tätä aikaa sovelletaan 1.1.2019 jälkeen päättyvään virkasuhteeseen.
Viran siirtäminen (VML 5 §)
Virkamieslain viran siirtämistä koskeva 5 § muuttuu siten, että valtion talousarviossa eriteltävä virka siirrettään saman viraston muuhun yksikköön asianomaisen ministeriön päätöksellä. Muu virka siirretään toisen ministeriön hallinnonalaan kuuluvaan virastoon sen ministeriön päätöksellä, jonka hallinnonalalta virka siirretään. Päätöksestä on ilmoitettava valtiovarainministeriölle.
Virkamiehen virkasuhteen jatkaminen eroamisiän täyttymisen jälkeen (VML 35 §)
Valtion virkamiehen virkasuhdetta voidaan jatkaa virkamiehen suostumuksella eroamisiän täyttymisestä huolimatta enintään kahdella vuodella. Lähtökohtaisesti virkasuhteen jatkaminen perustuisi viranomaisen aloitteeseen. Virkamiehen eroamisikä on joko 68, 69 tai 70 vuotta ja se määräytyy henkilön syntymävuoden perusteella.
Lisätietoja:
Hallitussihteeri Anna Gau, puh. 02955 30321, anna.gau(at)vm.fi
Nimityspäätösten valituskiellon kumoaminen
Viran ja virkasuhteen hakijat saavat jatkossa hakea nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, lukuun ottamatta erikseen säädettyjä poikkeuksia. Muutokset tulevat voimaan vuoden alusta 2019. Muutokset koskevat nimityspäätöksiä, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen.
Nimityksiä koskevan valitusoikeuden rajoitukset
Nimittämistä koskevasta päätöksestä ei kuitenkaan saa valittaa, jos:
-
nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai virkamieslain 26 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua virkamiestä nimitettäessä valtioneuvoston yleisistunnolle;
-
päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi;
-
virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta;
-
päätös koskee puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirkaa, joka voidaan lain nojalla täyttää haettavaksi julistamatta.
Tuomioistuinten eräiden virkojen ja virkasuhteiden osalta muutoksenhausta säädetään lisäksi tuomioistuinlaissa.
Nimityspäätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman ja antaa tiedoksi tavallisena tiedoksiantona.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen, puh. 02955 30212, miska.lautiainen(at)vm.fi
Hallitussihteeri Anna Gau, puh. 02955 30321, anna.gau(at)vm.fi