Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Yritysverotuksella kilpailukykyä – myös jatkossa

Valtiovarainministeriö 20.11.2020 17.27
Kolumni
Matti Vanhanen.

Keskellä koronakriisin hoitoa on syytä suunnata katseet jo tulevaan. Nimittäin niihin eväisiin, joilla Suomi saadaan takaisin kasvu-uralle.

Keskeisin osa tätä työtä on valmisteilla oleva Kestävän kasvun ohjelma, mutta muutakin tarvitaan. Sen vuoksi pidän tärkeänä kaikkia niitä avauksia, joilla pyritään pohtimaan Suomen kilpailukyvyn avaimia.

Osallistuin eilen EVA:n tilaisuuteen, jossa julkistettiin analyysi yritysverotuksen kilpailukyvystä. Verotuksen kolmiloikaksi nimetyssä analyysissa esitettiin yhteisöverokannan laskemista, osinkoverotuksen uudistamista ja pääomaverokannan progressiosta luopumista. 

Heti tuoreeltaan totesin, että olen samaa mieltä monista tavoitteista ja osittain keinoistakin. Yhteisöverokannan kilpailukykyinen taso ja eri sijoitusmuotojen neutraali verokohtelu ovat periaatteita, jotka voin allekirjoittaa. En kuitenkaan pidä realistisena toteuttaa kokonaisuutena lähes kahden miljardin euron yritysverotuksen kevennyksiä juuri nyt. 

Poliittisten päätösten täytyy heijastaa reaalielämän tapahtumia. Koronakriisin positiiviseksi vaikutukseksi lukisin sen, että yritysten merkitys yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä on ymmärretty aikaisempaa laajemmin. Kriisin opit täytyy hyödyntää, kun seuraavaa isompaa yritysveroremonttia tehdään. Itse asettaisin reformille seuraavat vaatimukset: 

Ensinnäkin yritysverojärjestelmän täytyy kannustaa vahvoihin taseisiin ja puskureiden kerryttämiseen erilaisiin tarpeisiin. Sellaiset yritykset, joissa ei ole ollut vahvoja puskureita, ovat nyt suurissa vaikeuksissa, eivätkä välttämättä selviä pahimman vaiheen yli. Tässä suhteessa nykyinen nettovarallisuuspohjainen osinkoverojärjestelmä on lunastanut paikkansa. Kannusteita oman pääoman kasvattamiseen tulee siten lisätä, ei heikentää.

Toinen keskeinen johtopäätös on se, että yritysverojärjestelmän on kannustettava investointeihin. Suomessa tuottavuuskehitys on ollut viime vuodet kilpailijamaita heikompaa ja olemme jääneet jälkeen tutkimuksessa ja uusien tuotteiden kehittämisessä sekä investoinneissa tieto- ja viestintäteknologiaan. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön kehityksen kääntämiseksi.

Kolmas keskeinen – hieman yleisempi ja osittain edellisiin sisältyvä – näkökohta on, että verojärjestelmän täytyy olla yrittäjyyteen houkutteleva ja yrittäjäriskistä täytyy palkita. Koronan jälkeisessä yhteiskunnassa moni asia muuttuu vielä ennakoimattomalla tavalla ja toimintaympäristön riskit lisääntyvät. Tämän ei saa antaa vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi nuorten haluihin ryhtyä yrittäjiksi. Tarvitsemme yhä enemmän työtä ja yrittäjyyttä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

Vaikka kahden miljardin pakettia ei ole realistista luvata, myös yritysverotusta on pohdittava keinona talouden uudelleenkäynnistämisessä. Hallitus on jo kaukoviisaasti tehnyt hallitusohjelman ohi parikin yrityksiä helpottavaa toimea: toimialaneutraalit tuplapoistot ovat voimassa vuoden 2023 loppuun asti ja ensi vuoden alusta tulee voimaan määräaikainen tutkimusyhteistyökannustin vuoden 2024 loppuun asti. 

Kilpailukykyiseen yritysveroympäristöön on poliittisesti sitouduttu nyt kahden vaalikauden ajaksi peräkkäin, ensin pääministeri Juha Sipilän johdolla ja sittemmin nykyisen hallituksen toimesta. Pidän tärkeänä, että valittu linja jatkuu myös tulevaisuudessa.

Matti Vanhanen
valtiovarainministeri
@VanhanenMatti