FI SV

Ehdotukset syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estämiseksi

Digi arkeen -neuvottelukunta esittää, että alla kuvatut ehdotukset ja johtopäätökset tulisi ottaa huomioon ja edistettäväksi palveluiden digitalisaation edetessä Suomessa. 

Ehdotus 1: Perinteiset asiointitavat on turvattava

On ilmeistä, että kaikkia ei saada asioimaan sähköisesti joko siksi, että se on heille mahdotonta tai siksi, että he eivät halua tai osaa. Digikanavien lisäksi on siis turvattava vaihtoehtoiset asiointikanavat (puhelin- ja tiskiasiointi) sekä viranomaisille taloudelliset resurssit näiden palvelujen tuottamiseksi.

Osallisuuden tunne yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä ja itsenäinen suoriutuminen ovat jokaiselle tärkeitä.  Moni tarvitsee henkilökohtaisia kohtaamisia.

Ehdotus 2: Selkokieleen ja selkeään kieleen tulee satsata

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi, vastaavan ruotsinkielen muoto on lättläst. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina (Selkokeskuksen tarvearvio 2019).

Yksi syy sille on muistisairauksien yleistyminen väestön ikääntyessä. Kun pyrkimyksenä on pitää vanhukset kotona mahdollisimman pitkään, korostuu tarve selkokielisille ohjeille ja muulle materiaalille. Ne auttavat pärjäämään itsenäisesti arjessa. Toisena syynä on maahanmuuttajien määrän kasvu. Suomea opettelee toisena kielenä kasvava joukko aikuisia, joille selkokieli on hyvä tapa päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia suomen kieltä. Kolmantena syynä voidaan mainita erityisoppilaiden määrän kasvu. Erityisoppilaissa on paljon henkilöitä, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia ja joille selkokieliset materiaalit voivat toimia hyvin esimerkiksi lukuintoa nostattamassa.

Olisikin tärkeää, että viranomaiset pitävät huolen, että niiden verkkosivustot ja -palvelut käyttävät selkeää, helposti ymmärrettävää kieltä ja soveltuvin osin sisältävät selkokielisiä ohjeita. Selkeään kieleen ja selkokieleen satsaaminen edellyttää myös resursointia.

Ehdotus 3: Käyttäjät otettava mukaan palvelujen suunnitteluun

Esimerkiksi KUMOUS-hankkeessa (Saari ja muut 2018) on saatu hyviä kokemuksia siitä, että ikääntyneet itse osallistuivat heille tarkoitetun teknologian suunnitteluun ja käyttöönottoon. Tällä saadaan varmistettua, että palvelu tai laite ottaa huomioon ikääntyneiden tarpeet ja valmiudet käyttää tuotetta tai palvelua. Ikääntymiseen liittyvien olettamusten ja ennakkoluulojen murtaminen on tärkeää, kun teknologiaa suunnitellaan ja markkinoidaan.

Myös muiden ns. haavoittuvien käyttäjäryhmien huomioiminen palvelumuotoilussa on tärkeää. On syytä selvittää miten esimerkiksi näkövammainen, kognitiivisia vaikeuksia omaava henkilö tai liikuntarajoitteinen kokee digitaalisen palvelun tai tuotteen.

Suositus käyttäjien osallistamisesta koskee laitevalmistajia, teknologiaa hyödyntäviä palveluntuottajia ja molempia markkinoivia tahoja. Suunnittelijoiden tulee kiinnittää huomiota laitteiden ja sovellusten helppokäyttöisyyteen sekä laitteiden integroinnin helppouteen. Teknologian käyttöönotosta huolehtivien tulee varmistaa, että käyttäjät tutustutetaan uuteen teknologiaan mielekkäiden sisältöjen kautta. Lähtökohtana tulee olla, että digitaalisen palvelun tai teknologian vaikeakäyttöisyys yksittäisille kuluttajille ei ole käyttäjien osaamisen ongelma, vaan kyseessä on hyödykkeen huono suunnittelu.  Asiakkaiden osallistamisesta suunnitteluun hyötyvät kaikki ikäryhmät.