BEPS-toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointiraportti

Työryhmän tehtävänä on ollut arvioida OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtojen torjumista koskevan BEPS-hankkeen toimenpiteiden ja niihin kytkeytyvien veron välttämistä koskevien EU:n hankkeiden taloudellisia vaikutuksia Suomessa ja tunnistaa arvioinnissa tarvittavat aineisto- ja osaamistarpeet. Työryhmän tehtävänä on ollut myös osallistua BEPS-analyysin kehittämistä koskevaan kansainväliseen jatkovalmisteluun OECD:ssa.

Raportissa kuvataan BEPS-toimenpiteiden kokonaisuus ja vaikutus verolainsäädäntöön Suomessa. Toimenpiteistä aiheutuvien taloudellisten vaikutusten katsotaan syntyvän lainsäädäntöön tehtävien muutosten seurauksena. BEPS-toimenpiteitä tarkastellaan raportissa ensisijassa EU:n direktiivien pohjalta. Siltä osin kuin toimenpiteistä ei ole säädetty direktiivillä, niitä tarkastellaan OECD:n BEPS-hankkeen suositusten ja raporttien pohjalta.

Työryhmä on priorisoinut tarkastelussaan toimenpiteitä, jotka edellyttävät konkreettisia lainsäädäntötoimia Suomessa ja joita voidaan pitää keskeisimpinä veron välttämistä ehkäisevinä toimenpiteinä. Näitä ovat korkovähennysoikeuden rajoitus, hybridisääntely, väliyhteisösääntely ja maastapoistumisverotus. Työryhmä on myös priorisoinut muita verotuottojen ja suomalaisten yritysten kannalta merkittäviä toimenpiteitä. Näitä ovat siirtohinnoittelua koskevan ohjeistuksen päivitys ja verosopimusten kiinteän toimipaikan määritelmää koskeva muutos.

BEPS-toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista Suomessa on tässä vaiheessa mahdollista esittää pääosin vain laadullisia arvioita. Tämä johtuu useista vaikutuksiin liittyvistä epävarmuustekijöistä ja tietojen puutteesta, erityisesti numeeristen taustatietojen osalta. Taloudelliset vaikutukset Suomessa riippuvat myös muiden valtioiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevista päätöksistä.

Työryhmän käsityksen mukaan BEPS-toimenpidekokonaisuuden täytäntöönpano vahvistaa Suomen verojärjestelmän toimivuutta ja kilpailukykyä veropohjan tiivistyessä, verovelvollisten kohtelun yhdenmukaistuessa ja oikeusvarmuuden edellytysten parantuessa.