SADe-ohjelma digitalisaation vauhdittajana
Vuonna 2009 käynnistetty Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) päättyi vuoden 2015 lopussa. Ohjelma oli ensimmäinen valtakunnallinen, keskitetysti rahoitettu ja koordinoitu valtion ja kuntien yhteinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Ohjelmatoimijat ovat toteuttaneet kokeilukulttuuria ja digitalisaatiota jo kauan ennen kuin näistä teemoista on puhuttu nykyisenkaltaisella painoarvolla. Ohjelmasta valmistuneita 42 palvelua toteuttivat vastuuministeriöiden kanssa sadat valtion viranomaiset, kunnat, kuntayhtymät, kolmannen sektorin toimijat, yritykset ja kansalaiset. Palvelujen toteuttamisen rinnalla ohjelma vahvisti sähköisten palvelujen, toiminnan uudistamisen ja demokratian merkitystä julkishallinnossa, kasvatti osaamista ja loi poikkihallinnollisia yhteistyöverkostoja. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen tukena hyödynnettiin vuosittain toteutettua riippumatonta arviointia.
Tavoitteena oli tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön. Asiakkaan näkökulmasta tavoite merkitsi aiempaa sujuvampaa ja helpompaa asiointia sekä uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Lähtökohtana oli uudistaa julkisen hallinnon palvelutuotantoprosesseja tieto- ja viestintätekniikkaa (ICT) hyödyntäen. Käyttäjät otettiin mukaan palvelujen rakentamiseen asiakasraatien, palautekyselyjen, testausten ja sosiaalisen median avulla. Palvelujen käytöstä saadut kokemukset ja asiakaspalaute osoittavat, että asiakaslähtöisyydessä on onnistuttu. Kansalaiset, järjestöt ja yritykset ovat saaneet uusia palveluja osallistumiseen ja vuorovaikutukseen hallinnon kanssa. Palvelut ovat liitettävissä eri alustoihin, taustajärjestelmiin ja ympäristöihin. Avoimen lähdekoodin toteutukset osoittavat mahdolliseksi yhteisten palvelujen kustannustehokkaan toteuttamisen.
SADe-ohjelma koostui seitsemästä hankkeesta, joista vastasivat nimetyt ministeriöt. Ohjelman päättymisen jälkeen palveluiden omistajat vastaavat niiden jatkuvuudesta ja jatkokehittämisestä. SADe-ohjelman hankkeet olivat: Osallistumisympäristö (oikeusministeriö), Oppijan verkkopalvelut (opetus- ja kulttuuriministeriö), Rakennettu ympäristö ja asuminen (ympäristöministeriö), Yrityksen palvelut (työ- ja elinkeinoministeriö), Sosiaali- ja terveysalan palvelut (sosiaali- ja terveysministeriö), Etäpalvelut (valtiovarainministeriö) ja Kansalaisen yleisneuvontapalvelu (valtiovarainministeriö). Erillisiä tekemisiä ja hankkeita voitiin ohjelman avulla koota vaikuttavammiksi ja pitkäkestoisemmiksi kokonaisuuksiksi joissa palvelujen laatuun ja luotettavuuteen voitiin panostaa. Palveluiden lisäksi hankkeet tuottivat runsaasti esiselvityksiä, avoimen lähdekoodin dokumentaatiota, komponentteja sekä yhteentoimivuuden kuvauksia, jotka ovat hyödynnettävissä myös muissa hankkeissa.
Ohjelman rahoituskehys oli noin 70 miljoonaa euroa. Toteutuneet kustannukset ovat kokonaisuudessaan selvillä ja julkaistaan kun saadaan vuoden 2015 toteumat hankkeista ja ohjelmakoordinaatiosta. Rahoitus jakautui valtiovarainministeriön ohjelmakoordinaation ja hankkeiden kesken. Ohjelmakoordinaation rahoitus käytettiin yhteisiin toimintamalleihin, työpajoihin, työvälineisiin, kokoavaan viestintään, ohjelmakoordinaation henkilöstökuluihin ja palveluiden asiakaskäyttöönoton viestintä- ja koulutustoimiin. Hankkeet käyttivät rahoitusta palvelujen kehittämiseen ja pilotointiin, hankehenkilöstön palkkaukseen ja palvelujen käyttöönottoja tukeviin viestintä- ja koulutustoimiin. Puolet ohjelman rahoituksesta saatiin valtiolta ja puolet kunnilta. Kuntien rahoitusosuus otettiin valtionosuuksista ja siten SADe-ohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota myös kunnille tuotettaviin hyötyihin. Kuntien rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osa palautetaan kunnille vuoden 2016 lisätalousarviossa.
Palveluiden käyttö, hyödyt ja jatkuvuus
Ohjelman vaikuttavuus vaihtelee palveluittain ja kokonaisuuksittain. Osa palveluista on jo hankeaikana ollut valtakunnallisessa käytössä ja vakiinnuttanut asemansa, osa taas on joko alueellisessa käytössä tai palvelee suhteellisen pientä kohderyhmää. Valtion ja kuntien viranomaisille palvelujen käytöstä syntyvien laadullisten ja rahallisten hyötyjen lisäksi palvelut keventävät kansalaisten, kuntalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa. Hankkeet ylläpitivät kustannus-hyötylaskelmia koko ohjelmakauden ajan. Rakennettujen palvelukokonaisuuksien vaikutukset koko julkisen sektorin kustannustehokkuuteen riippuvat palveluiden käyttöasteesta ja levinneisyydestä. Odotettavissa on, että yhteisten ratkaisujen käyttö lisää kustannustehokkuutta tulevaisuudessa. Ohjelmassa on tuotettu myös ratkaisuja, joiden avulla julkisen sektorin organisaatioiden välinen yhteistyö palvelutuotannossa paranee.
Palvelujen käyttötiedoista ja hyödyistä on kerrottu tarkemmin kunkin hankkeen loppuraportissa, jotka julkaistaan verkossa. Muutamina esimerkkeinä palvelujen käytöstä ja levinneisyydestä voidaan todeta (tilanne 12/2015): Opintopolku.fi -palvelussa on ollut yhteensä yli 4,2 miljoonaa käyntiä ja 17,1 miljoonaa yksilöllistä sivunavausta. Kansalaisaloite.fi -palvelussa on 200 000 kävijää kuukaudessa, ja sen avulla on tehty jo yli 400 kansalaisaloitetta. Lupapiste.fi -palvelun hakemuspalvelua käyttää 56 kuntaa, ja vuonna 2015 palvelussa on tehty 20 000 lupahakemusta. Oma Yritys-Suomi –palvelulla on noin 17 000 käyttäjää. Omahoitopolut.fi -palvelulla on noin 95 000 käyntiä kuukaudessa. Etäpalvelu on käytössä 58 yhteispalvelu- ja asiointipisteessä kuudessa eri maakunnassa. Kansalaisneuvonta-palveluun tulee 3000-4000 yhteydenottoa kuukaudessa, ja sen sivustolla vierailee kuukausittain 5000-10 000 kävijää.
Monet palveluiden hyödyistä toteutuvat kuitenkin vasta ohjelmakauden jälkeen, ja vaativat toteutuakseen toimenpiteitä palvelujen vastuutahoilta ja palveluja käyttäviltä ja käyttöönottavilta viranomaisilta. SADe-ohjelman vaikuttavuutta tulee seurata ohjelman päätyttyä. Tarvitaan paitsi yksittäisten palvelujen ja -kokonaisuuksien vastuutahojen itsearviointia ja hyötyjen raportointia valtion hankesalkkuratkaisuun, myös kokoavaa tilanneanalyysia.
SADe-ohjelma on tehnyt kiinteää yhteistyötä vuonna 2014 käynnistetyn Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman (KaPA) kanssa. Tuloksena kaikki ohjelmassa kehitetyt palvelut linkittyvät KaPA-ohjelman hankkeisiin. KaPA tuottaa sähköisen infrastruktuurin, joka mahdollistaa SADe-palvelujen ylläpidon ja jatkokehityksen elinkaaren sekä kokoaa palvelut näkymiin yhden luukun periaatteen mukaisesti. SADe-palvelut tulevat osaksi laajempaa digitalisaatiokokonaisuutta Kansallisessa palveluarkkitehtuurissa.
Vauhtia digitalisaatioon SADe-ohjelman opeista
Digitalisaatio on Juha Sipilän hallituksen strategian läpileikkaava teema. Vision 2025 mukaan Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Suomen ketterää uudistumista tuetaan luottamukseen, vuorovaikutukseen ja kokeilujen hyödyntämiseen perustuvalla johtamiskulttuurilla. SADe-ohjelma toteutti omalta osaltaan tavoitetta digitaalisesta Suomesta uudistamalla prosesseja ja palvelutoimintaa.
Ohjelmakauden aikana kertyi paljon osaamista ja materiaalia, joka on jatkossakin hyödynnettävissä erilaisissa digitalisaation edistämiseen tähtäävissä hankkeissa. Monivuotisten valtakunnallisten hankkeiden läpiviennissä saatu kokemus on hyödyksi jatkossa. Ohjelmakauden aikana valmistui seitsemän toimintamallia hankkeiden toteuttamisen ja palvelujen kehittämistyön tueksi. Palveluissa on huomioitu molemmat kansalliset kielet, tehty runsaasti avoimen lähdekoodin toteutuksia, varmistettu mahdollisimman hyvä tietosuoja ja -turva, huolehdittu esteettömyydestä, ICT:n ympäristövaikutusten huomioimisesta sekä vuorovaikutuksesta käyttäjien ja markkinoiden kanssa. Toimintamallit ovat hyödynnettävissä avoindata.fi-palvelussa. Myös hankkeiden avoimen lähdekoodin ja yhteentoimivuuden dokumentaatiota löytyy avoindata.fi-palvelusta ja GitHub-palvelusta. Ohjelman toteutuksessa syntyi paljon hyviä käytäntöjä liittyen esimerkiksi projektinhallintaan, kehittämismenetelmiin, kustannushyötylaskentaan, hankintoihin, uusien palvelujen tunnettuuden kasvattamiseen ja onnistuneisiin käyttöönottoihin.
SADe-ohjelman ja hankkeiden keskeisiä oppeja on koottu niiden loppuraportteihin. Linkit loppuraportteihin julkaistaan tällä sivustolla myöhemmin. Opit on pyritty kirjoittamaan sellaiseen muotoon, että ne ovat hyödynnettävissä myös tulevissa kehittämishankkeissa.
Yhteystiedot
Marjukka Saarijärvi
[email protected]
puh. 02955 30010
Lisätietoja
Liite 1, Toteuttamissuunnitelma 2009-2014
Liite 2, SADe-ohjelman asettamispäätös
Liite 5, SADe ja KaPA yhteistyö
Liite 6, Riippumattoman arvioinnin loppuraportti
Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus
Kansallinen palveluarkkitehtuuri
Avoindata.fi